Väestönsuojien kunto vaatii taloyhtiöiltä säännöllistä seurantaa
Espoo, 11.8.2026. Väestönsuojayhdistyksen arvion mukaan vain noin 60 prosenttia Suomen väestönsuojista on lain edellyttämässä kunnossa. Ylen 11.8.2026 julkaisemien tietojen mukaan lähes kuudelta suojalta kymmenestä puuttuu nimetty vastuuhenkilö.
Arvio koskee koko Suomea, mutta se antaa tarkistuslistan myös espoolaisille asunto-osakeyhtiöille. Yksittäisen talon suojaa ei voi arvioida valtakunnallisen prosenttiluvun perusteella, vaan ratkaisevia ovat oman suojan tarkastuspöytäkirjat, laitteet ja käyttöönottosuunnitelma.
Luku perustuu ilmoituksiin
Väestönsuojayhdistyksen arvio perustuu isännöitsijöiden ilmoituksiin heidän vastuullaan olevista suojista. Kyse ei ole kaikkien Suomen suojien kattavasta viranomaistarkastuksesta.
Luku ei siten tarkoita, että 40 prosenttia suojista olisi viranomaisen katselmuksessa todettu rakenteellisesti käyttökelvottomiksi. Puute voi liittyä esimerkiksi tarkastuksen dokumentointiin, tiivisteisiin, ilmanvaihtolaitteeseen, varusteisiin tai siihen, ettei käyttöönottoa ole suunniteltu.
Sisäministeriön mukaan Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa ja niissä yhteensä noin 4,8 miljoonaa suojapaikkaa. Noin 85 prosenttia suojista sijaitsee yksityisissä asuin- ja liikekiinteistöissä.
Kolme aikarajaa
- Joka vuosi
- SPEK suosittelee vuosihuollon yhteydessä silmämääräistä kuntotarkastusta, tiivisteiden tarkistamista, ilmanvaihtolaitteen koekäyttöä ja varusteiden läpikäyntiä.
- Vähintään 10 vuoden välein
- Väestönsuojan laitteiden toimintakunnolle on tehtävä määräaikaistarkastus. Samalla tehdään suojan tiiveyskoe ja laaditaan tarkastuspöytäkirja.
- 72 tunnissa
- Suoja on pystyttävä tyhjentämään ja saattamaan käyttökuntoon 72 tunnin kuluessa viranomaisen määräyksestä.
Varastokäyttö on sallittua
Väestönsuojaa saa käyttää normaalioloissa esimerkiksi varastona, harrastustilana tai pyöräkellarina. Käyttö ei saa vahingoittaa rakenteita tai estää suojan valmistelua määräajassa.
Taloyhtiön on hyvä tietää jo ennakolta, minne suojaan varastoidut tavarat siirretään. Käyttöönottosuunnitelmassa voidaan samalla määritellä tarvittavat työkalut, mahdolliset purku- ja asennustyöt sekä henkilöt, jotka vastaavat käytännön järjestelyistä.
Omistaja kantaa vastuun
Väestönsuojan kunnosta ja käyttövalmiudesta vastaa kiinteistön omistaja, asunto-osakeyhtiössä käytännössä taloyhtiö. Vastuu ei siirry pois hallitukselta sillä perusteella, että käytännön huoltoa hoitavat isännöitsijä ja huoltoyhtiö.
Väestönsuojan hoitajan nimeäminen ei ole lain mukaan pakollista, eikä tehtävään nimetty henkilö saa automaattisesti juridista vastuuta suojasta. Nimetty ja koulutettu hoitaja voi silti varmistaa, että vuosittaiset tarkistukset tehdään ja laitteiden käyttö tunnetaan.
Puutteet voidaan löytää rauhallisesti
Tietojen tarkistamisen ei tarvitse alkaa poikkeustilanteen odottamisesta. Taloyhtiö voi ottaa asian osaksi tavallista kiinteistönhoitoa: viimeisin pöytäkirja etsitään, seuraava tarkastus merkitään huoltokalenteriin ja suojan tyhjentämisestä tehdään kirjallinen suunnitelma.
SPEKin asiantuntija-arvion mukaan etenkin vuoden 1971 jälkeen rakennettujen suojien puutteet ovat usein korjattavissa melko pienillä toimilla, vaikka osa suojista tarvitsee laajempaa kunnostusta. Ajoissa tehty tarkistus muuttaa epämääräisen huolen konkreettiseksi huoltotyöksi.
