Reaalikokeisiin hahmotellaan uutta mallia – espoolaiskokelaiden säännöt eivät muutu vielä

Reaalikokeisiin hahmotellaan uutta mallia – espoolaiskokelaiden säännöt eivät muutu vielä
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (MPorciusCato), CC BY-SA 3.0.

Espoo, 11.8.2026. Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää vaihtoehtoista tapaa järjestää ylioppilastutkinnon reaalikokeet. Ministeriö nimitti 11.8.2026 filosofian maisteri Tarja Aro-Kuuskosken selvityshenkilöksi, ja työn on määrä valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä.

Selvitys koskee valtakunnallista tutkintoa, joten mahdollinen myöhempi uudistus ulottuisi myös Espoon lukioihin. Nykyisten kokelaiden koejärjestelyt eivät kuitenkaan muutu selvityksen käynnistämisen perusteella.

Kyse on valmistelusta, ei päätöksestä

Selvittäjän tehtävänä on arvioida mallia, jossa reaaliaineiden kokeet järjestettäisiin nykyisen järjestelmän sijasta kahtena tai tarvittaessa kolmena kokeena.

Tiedotteessa ei vielä määritellä, miten eri reaaliaineet jaettaisiin näihin kokeisiin, millaisia tehtäväkokonaisuudet olisivat tai milloin mahdollinen muutos tulisi voimaan. Nämä kysymykset kuuluvat vasta laadittavaan ehdotukseen ja sitä seuraavaan päätöksentekoon.

Valmistelu etenee kolmessa vaiheessa

  1. Toimeksianto annettiin 11.8.2026. Tarja Aro-Kuuskoski nimitettiin arvioimaan vaihtoehtoista koemallia.
  2. Alan toimijoita kuullaan selvitystyön aikana. Tarkasteluun osallistuu koulutuksen ja ylioppilastutkinnon kannalta keskeisiä tahoja.
  3. Ehdotus valmistuu vuoden 2026 loppuun mennessä. Selvitykseen sisällytetään arvio mahdollisesta voimaantulosta ja tarvittavista siirtymäajoista.

Opiskelijan valinnanvaraa halutaan arvioida

Osaamisen osoittaminen. Selvityksessä tarkastellaan, voisiko opiskelija rakentaa tutkinnon, jossa hänen osaamisensa näkyisi nykyistä monipuolisemmin.

Kokeisiin kuluva aika. Ministeriö haluaa arvioida, vievätkö yksittäiset kokeet suhteettoman suuren osan tutkinnon suorittamiseen tarvittavasta ajasta ja voisiko viiden pakollisen kokeen kokonaisuus mahdollistaa laajemman ainevalikoiman.

Kielten asema. Yhtenä tavoitteena on tarkastella, voidaanko tutkinnon rakennetta kehittämällä vahvistaa opiskelijoiden kielitaitoa ja kansallista kielivarantoa. Ministeriön mukaan vieraiden kielten opiskelu ja ylioppilastutkinnossa kirjoitettujen kielten määrä ovat vähentyneet.

Jatko-opinnot ja työelämä. Selvityksessä arvioidaan lisäksi, kuinka tutkinnon rakenne voisi tukea jatko-opintoihin siirtymistä ja myöhempää työllistymistä.

Aineiden tasapaino kuuluu tarkasteluun

Selvittäjän on määrä arvioida reaaliaineiden keskinäistä tasapainoa sekä niiden suhdetta matematiikkaan, kieliin ja muihin tutkintoaineisiin. Tarkastelussa ovat myös opiskelijoiden mahdollisuudet tehdä valintoja eri kokeiden välillä.

Tämä voi johtaa useisiin vaihtoehtoisiin malleihin. Kahden tai kolmen kokeen järjestelmä on ministeriön toimeksiannossa tutkittava lähtökohta, ei vahvistettu lopputulos.

Nykyisiin kokeisiin valmistaudutaan nykyisillä säännöillä

Espoon lukiolaisten kannattaa jatkaa valmistautumista Ylioppilastutkintolautakunnan voimassa olevien määräysten ja koekohtaisten ohjeiden perusteella. Selvityksen julkaiseminen ei vielä muuta ilmoittautumista, koepäiviä, tehtävien määrää tai arvostelua.

Mahdollinen uudistus edellyttäisi myöhempiä päätöksiä. Selvittäjältä pyydetään erillinen ehdotus siirtymäajoista juuri siksi, etteivät kesken lukio-opintojen olevat opiskelijat joutuisi uuden järjestelmän piiriin ilman ennakointia.

Vuoden 2026 loppuun valmistuva selvitys kertoo, onko vaihtoehtoinen malli toteuttamiskelpoinen ja millä aikataululla sitä voitaisiin viedä eteenpäin. Siihen saakka kyse on koulutuspoliittisesta valmistelusta.

Lähteet