Espoon järvien tila vaihtelee hyvästä huonoon – vesien tummuminen haastaa vanhat mittarit

Espoon järvien tila vaihtelee hyvästä huonoon – vesien tummuminen haastaa vanhat mittarit
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (Harria), CC BY-SA 4.0.

Espoo, 28.7.2026. Joka viides Suomen järvi jää hyvää heikompaan ekologiseen tilaan, kertoo Ylen 28.7.2026 julkaisema valtakunnallinen järvikatsaus. Samalla järvien tummuminen on lisääntynyt 1990-luvulta lähtien tavalla, jota nykyinen ekologinen luokitus ei täysin huomioi. Espoon järvissä luokitukset ulottuvat hyvästä huonoon.

Espoon järvikartta on kirjava

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän Järvi-meriwikin Espoo-koosteessa kaupungin suurten järvien ekologinen tila vaihtelee huomattavasti:

Nuuksion Pitkäjärvi
Ekologinen tila on luokiteltu hyväksi.
Bodominjärvi
Ekologinen tila on tyydyttävä.
Espoon Pitkäjärvi
Ekologinen tila on välttävä.
Loojärvi
Ekologinen tila on huono.

Ekologinen luokitus kuvaa sitä, kuinka voimakkaasti ihmisen toiminta on muuttanut vesistöä sen arvioituun luonnontilaan verrattuna. Arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi pohjaeliöitä, vesikasveja, kalastoa ja kemiallisia ominaisuuksia. Kyse on pitkäaikaisesta ympäristöarviosta, ei yhden päivän reaaliaikaisesta mittauksesta.

Tummuminen jää osin mittareiden ulkopuolelle

Ylen katsauksen mukaan Suomen järvet ovat tummuneet selvästi 1990-luvun jälkeen. Värin muutos liittyy veteen kulkeutuvaan humukseen eli hajoavasta kasvillisuudesta peräisin olevaan orgaaniseen ainekseen. Kun valo ei pääse yhtä syvälle, veden kasvuolosuhteet ja eliöyhteisöt voivat muuttua.

Tummuminen ei välttämättä näy nykyisessä ekologisessa luokituksessa, vaikka sillä olisi vaikutuksia järven monimuotoisuuteen tai syvänteiden happitilanteeseen. Suomen ympäristökeskus onkin nostanut esiin tarpeen kehittää luokittelua niin, että ilmastonmuutokseen ja ihmistoimintaan liittyvät tummumisvaikutukset voidaan erottaa toisistaan paremmin.

Ilmiö tunnetaan tutkimuksessa, mutta tehokkaimmat torjuntakeinot eivät ole vielä kaikissa järvissä selvillä. Lisätutkimusta tarvitaan erityisesti siihen, kuinka paljon tummuminen johtuu maankäytöstä, ojituksista, ilmaston muuttumisesta ja järven omista ominaisuuksista.

Kunnostus jatkuu Pitkäjärvellä ja Lippajärvellä

Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi ovat reheviä mutta suosittuja virkistysjärviä. Niillä on tehty hoitokalastusta, hapetusta ja muita kunnostustoimia jo 1970-luvulta lähtien. Järville laadittiin uudet kunnostussuunnitelmat vuonna 2019, ja niiden mukaisia toimia alettiin toteuttaa vuonna 2020.

Järven kunnostaminen on hidasta, sillä ratkaiseva työ tapahtuu usein koko valuma-alueella. Järveen kulkeutuvien ravinteiden ja maa-aineksen määrää on vähennettävä samalla, kun jo syntyneitä ongelmia hoidetaan järvessä. Yksittäinen hapetusjakso tai hoitokalastus ei siksi yksin ratkaise pitkäaikaista kuormitusta.

Tilanteessa on myös vakautta

Valtakunnallisen katsauksen mukaan järvien ekologinen tila ei ole 2000-luvulla kokonaisuutena merkittävästi parantunut, mutta ei myöskään heikentynyt. Muuttuvassa ilmastossa vakauden säilyttäminenkin edellyttää jatkuvia toimia.

Espoon pitkäaikaiset kunnostushankkeet tarjoavat pohjan, jonka päälle uusia seurantamenetelmiä voidaan rakentaa. Kun ekologisen tilan rinnalla tarkastellaan veden väriä, ravinnekuormaa, levähavaintoja ja happitilannetta, järven muutoksista saadaan aiempaa tarkempi kokonaiskuva.

Lähteet