Ammatillinen tutkinto vie yhä useamman ammattikorkeakouluun Uudellamaalla

Ammatillinen tutkinto vie yhä useamman ammattikorkeakouluun Uudellamaalla
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (Laurea UAS), CC BY-SA 4.0.

Espoo, 24.6.2026. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus Uudenmaan ammattikorkeakouluissa aloittaneista kasvoi 31 prosentista 42 prosenttiin vuosina 2010–2024. Helsingin seudun kauppakamarin Ennakointikamari julkaisi koulutuspolkuja käsittelevät tiedot 24.6.2026.

Mitä 42 prosenttia kertoo?

Luku tarkoittaa, että yli neljällä kymmenestä Uudenmaan ammattikorkeakoulujen uudesta opiskelijasta oli vuonna 2024 taustallaan ammatillinen tutkinto. Ammatillinen koulutus toimii siten aikaisempaa useammalle väylänä työelämän lisäksi korkeakouluun.

Muutos näkyy jo hakijajoukossa: Ennakointikamarin mukaan noin joka toisella Uudellamaalla ammattikorkeakouluun hakevalla on nykyisin ammatillinen tutkinto.

Pääsevätkö ammatillisesta valmistuneet yhtä helposti sisään?

Kaikki mittarit eivät ole yhtä myönteisiä. Vuonna 2025 ammatillisen perustutkinnon vastikään suorittaneista ammattikorkeakouluhakijoista 39 prosenttia pääsi ensisijaiseen hakukohteeseensa. Tuoreilla ylioppilailla vastaava osuus oli 62 prosenttia.

Paikan vastaanottamisessa tilanne kääntyi. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet ottivat saamansa ammattikorkeakoulupaikan vastaan 14 prosenttiyksikköä ylioppilaita useammin. Samankaltainen ero havaittiin vuosina 2022–2024.

Valmistuvatko he opinnoista?

Uudellamaalla noin kaksi kolmasosaa kaikista ammattikorkeakouluopiskelijoista suorittaa alkuperäisen tutkintolajinsa viiden vuoden kuluessa opintojen alkamisesta.

Ammatillisen koulutuksen suorittaneet valmistuvat Ennakointikamarin mukaan keskimääräistä useammin. He myös vaihtavat tutkintolajia harvemmin ja päätyvät opintojen tai työelämän ulkopuolelle muita opiskelijoita harvemmin.

Miten hakija etenee käytännössä?

  • Tarkista hakukelpoisuus: ammatillinen perustutkinto antaa yleisen kelpoisuuden hakea ammattikorkeakouluun, mutta hakukohteilla voi olla omia vaatimuksia.
  • Lue valintatavat erikseen: opiskelijoita voidaan valita ammatillisen tutkinnon todistuksella, AMK-valintakokeella tai muulla hakukohteen ilmoittamalla tavalla.
  • Vertaa koulutusten sisältöjä: sama tutkintonimike voi painottua eri korkeakouluissa eri tavoin.
  • Hyödynnä opinto-ohjausta: ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun hakijapalvelut voivat auttaa oman tutkinnon ja tavoitealan yhteensovittamisessa.

Mikä luvuissa on Espoon rajaus?

Julkaistut prosentit kuvaavat koko Uuttamaata, eivät pelkästään Espoota. Niistä ei siten voi päätellä Espoon omaa tarkkaa osuutta.

Espoo on kuitenkin mukana koulutusketjun molemmissa päissä. Ennakointikamarin verkostoon kuuluvat Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Alueellinen kehitys koskettaa siten suoraan sekä Espoossa ammatillista tutkintoa suorittavia että kaupungin ammattikorkeakouluihin hakevia.

Tulokset vahvistavat ajatusta siitä, ettei ammatillinen tutkinto sulje korkeakoulupolkua. Samalla hakijalle jää tärkeä tehtävä: valintaperusteet ja oma valmistautuminen on tarkistettava jokaisesta hakukohteesta erikseen.

Lähteet