HSY: Espoon kaavoissa on asuntojen varantoa etenkin asemanseuduilla ja metron varrella
Espoo, 17.6.2026. HSY:n tuore tonttivarantokatsaus kertoo, että pääkaupunkiseudun asemakaavoissa on käyttämätöntä rakennusoikeutta jopa 70 000–80 000 uuden kerrostaloasunnon rakentamista varten. Espoossa kerrostalovarantoa on erityisesti Kauklahden ja Keran asemanseuduilla sekä Länsimetron varrella.
Tietolaatikko: mitä tonttivaranto tarkoittaa?
- Tonttivaranto tarkoittaa asemakaavoissa jäljellä olevaa käyttämätöntä rakennusoikeutta.
- Se ei tarkoita sitä, että kaikki asunnot rakennettaisiin heti tai edes samalla aikataululla.
- Espoon asumisen laskennallinen varanto oli HSY:n katsauksessa yhteensä 2,74 miljoonaa kerrosneliömetriä.
- Espoon kerrostalovaranto oli 1,50 miljoonaa kerrosneliömetriä ja pientalovaranto 1,24 miljoonaa kerrosneliömetriä.
Varanto ei ole sama asia kuin rakennustyömaa
Asuntovaranto kuvaa mahdollisuuksia, ei valmista rakentamispäätöstä. Kaavan olemassaolo antaa raamit sille, mihin ja minkä kokoista asumista voidaan toteuttaa, mutta rakentamisen käynnistyminen riippuu muun muassa maanomistuksesta, markkinatilanteesta, rahoituksesta ja hankkeiden valmistelusta.
HSY:n mukaan pääkaupunkiseudun asuntorakentamista mahdollistava tonttivaranto kasvoi vuoden 2025 aikana selvästi. Kasvu painottuu erityisesti kerrostaloihin, kun taas pientalovaranto on muuttunut vähemmän.
Espoon painopisteet näkyvät raiteiden lähellä
Espoossa kerrostalovarantoa sijoittuu HSY:n mukaan etenkin Kauklahden ja Keran asemanseutujen ympäristöön sekä Länsimetron varrelle. Tämä sopii kaupungin pitkään kehityssuuntaan, jossa tiiviimpi asuminen on painottunut hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.
Käytännössä varanto kertoo siitä, missä Espoolla on jo kaavallisia edellytyksiä kasvattaa asuntotarjontaa tulevina vuosina. Se voi helpottaa asuntopaineita, jos rakentamisen taloudelliset edellytykset vahvistuvat.
Pientalovaranto erottaa Espoon muista
HSY:n katsauksessa todetaan, että pääkaupunkiseudun kerrostalovarannosta suurin osa sijaitsee Helsingissä. Pientalovarantoa on puolestaan enemmän Espoossa ja Vantaalla. Tämä näkyy Espoon rakenteessa: kaupunki yhdistää tiivistyviä keskuksia, asemanseutuja ja laajoja pientalovaltaisia alueita.
Avoin data tukee keskustelua
HSY tuottaa SeutuRAMAVA-paikkatietoaineistoa kahdesti vuodessa. Aineisto auttaa seuraamaan, missä voimassa olevissa asemakaavoissa on vielä käyttämätöntä rakennusoikeutta. Kun data on avointa, kaupunkikehityksestä voidaan keskustella konkreettisemmin: missä asuntoja voidaan rakentaa, missä rakentaminen on vaikeampaa ja missä palvelut sekä liikenneyhteydet tarvitsevat rinnalleen lisähuomiota.
