Viittomakielisen kulttuurin rahoitus huolestuttaa – keskustelu koskee myös Espoon kulttuuripalveluja
Espoo, 6.6.2026. Kuurojen Liiton liittokokous hyväksyi Turussa 6.6.2026 julkilausuman, jossa vaaditaan viittomakielisen kulttuurin pitkäjänteistä rahoitusta. Liiton mukaan sen kulttuurituotanto on jäänyt ilman valtion kulttuuriavustusta vuosina 2025 ja 2026, vaikka vuonna 2024 tukea myönnettiin 40 000 euroa. Aihe on valtakunnallinen, mutta se näkyy myös Espoossa kulttuurin saavutettavuutena, kielellisinä oikeuksina ja yhteisöjen mahdollisuutena osallistua.
Kulttuuriperintö tarvitsee jatkuvuutta
Kuurojen Liitto kuvaa viittomakielistä kulttuuria haavoittuvaksi, koska tekijöitä on vähän ja toiminta nojaa vahvasti ulkopuoliseen tukeen. Kun rahoitus katkeaa, kyse ei ole vain yksittäisten tapahtumien peruuntumisriskistä. Samalla kapenee tila, jossa viittomakieliset ihmiset voivat nähdä oman kielensä, historiansa ja taiteensa julkisessa kulttuurielämässä.
Espoon näkökulmasta keskustelu liittyy siihen, miten kulttuuripalvelut ovat saavutettavia eri kieli- ja vähemmistöryhmille. Viittomakielisyys ei ole pelkkä tulkkausjärjestely, vaan oma kieli- ja kulttuuriyhteisönsä. Siksi ratkaisuja ei pitäisi tehdä vain projektirahoituksen varassa, vaan niin, että tekijöillä on ennakoitava pohja suunnitella toimintaa useammaksi vuodeksi.
Ratkaisun paikka
Tilanteessa on myös rakentava puoli: kun rahoitusongelma on nostettu näkyvästi esiin, vastuu voidaan jäsentää selkeämmin. Kuurojen Liitto vaatii, ettei viittomakielinen kulttuuri jää hallinnonalojen väliin. Käytännössä se voisi tarkoittaa pysyvämpää avustusmallia, jossa kulttuuriperinnön, kielioikeuksien ja yhdenvertaisuuden tavoitteet eivät kilpaile keskenään.
Espoolaiselle lukijalle aihe muistuttaa, että saavutettava kulttuuri ei synny vain esteettömistä tiloista. Se syntyy myös siitä, että eri kielet, yhteisöt ja kokemukset saavat näkyä ohjelmistossa, viestinnässä ja päätöksenteossa.
