Espoossa kotipaikkaansa pitävä LignoSphere sai sijoituksen ligniiniteknologian vauhdittamiseen
Espoo, 20.5.2026. Kiilto Ventures ja Stephen Industries ovat sijoittaneet LignoSphereen, Espoossa kotipaikkaansa pitävään biomateriaaliyhtiöön. Kiillon STT Infon kautta julkaistun tiedotteen mukaan yhtiö kehittää ligniinipohjaisia nanopalloja pinnoitteisiin ja liimoihin, joita voidaan käyttää esimerkiksi rakentamisessa ja teollisuudessa.
Mitä tiedotteessa kerrottiin?
LignoSphere hyödyntää metsäteollisuuden sivuvirtaa, ligniiniä. Tiedotteen mukaan maailman sellutehtaat tuottavat vuosittain noin 50 miljoonaa tonnia ligniiniä, josta yli 95 prosenttia poltetaan lämmöksi. LignoSpheren tavoitteena on nostaa tämän raaka-aineen arvoa muuttamalla ligniini tasalaatuisiksi palloiksi, joita voidaan käyttää teollisten materiaalien osana.
Yhtiön patentoitu prosessi ja sovellukset on kehitetty Aalto-yliopistossa ja Hämeen ammattikorkeakoulussa. Uuden rahoituksen avulla LignoSphere aikoo kiihdyttää teknologian kehitystä, laajentaa yhteistyötä teollisten kumppanien kanssa ja valmistella teollisen mittakaavan tuotantolaitosta.
Kehityspolku pähkinänkuoressa
- Raaka-aine: ligniini syntyy metsäteollisuuden sivuvirtana, mutta suuri osa siitä päätyy edelleen polttoon.
- Teknologia: LignoSphere muokkaa ligniinin rakenteen nanopalloiksi, joiden ominaisuuksia voidaan hyödyntää pinnoitteissa ja liimoissa.
- Sovellukset: tiedotteen mukaan materiaaleja voidaan käyttää esimerkiksi epoksipohjaisissa maaleissa sekä rakenteellisissa liimoissa puulle ja teräkselle.
- Seuraava vaihe: rahoitus tukee kehitystyötä, kumppanuuksia ja teollisen tuotannon valmistelua.
Espoon innovaatiokentälle uusi vahvistus
LignoSpheren tausta kytkeytyy vahvasti tutkimukseen ja materiaaliteknologiaan. Espoon näkökulmasta uutinen kertoo samasta kehityslinjasta, joka näkyy Otaniemen ja Keilaniemen ympäristössä laajemminkin: tutkimuksesta pyritään rakentamaan yrityksiä, jotka ratkaisevat teollisuuden ja ilmaston kannalta vaikeita ongelmia.
Sijoitus ei vielä takaa teknologian laajaa läpimurtoa. Pinnoitteiden ja liimojen markkinoilla materiaalien täytyy kestää hinnan, laadun, turvallisuuden ja toimitusvarmuuden vertailu. Silti uutinen on lupaava askel, sillä fossiilipohjaisten kemikaalien korvaaminen tarvitsee juuri tällaisia teollisesti testattavia vaihtoehtoja.
Pienempi hiilijalanjälki on tavoite, ei pelkkä iskulause
Kiillon tiedotteen mukaan ligniinipohjaisten materiaalien hiilijalanjälki on fossiilipohjaisia verrokkeja pienempi. Käytännössä ratkaisevaa on se, saadaanko teknologia toimimaan skaalassa ja löytyykö sille riittävästi asiakkaita. Jos näin käy, metsäteollisuuden sivuvirta voi muuttua huomattavasti arvokkaammaksi materiaaliksi kuin pelkkänä polttoaineena.
Tässä on uutisen toiveikas ydin: jo olemassa oleva raaka-aine voi saada uuden tehtävän, jos tutkimus, rahoitus ja teollinen kysyntä kohtaavat.
