Espoon Honkamaja valittiin Hyvän korjauksen palkinnon finalistiksi
Espoo, 15.5.2026. Suomen Kotiseutuliitto kertoi 15.5.2026 valinneensa kymmenen seurantaloa Hyvän korjauksen palkinnon finaaliin. Espoosta finalistien joukkoon nousi Nuuksio-Seura ry:n Honkamaja, vuonna 1936 rakennettu seurantalo, jonka kunnostuksessa on vaalittu vanhaa rakennusperintöä ja parannettu talon käytettävyyttä.
Vuoden 1936 talo elää edelleen käytössä
Honkamaja rakennettiin alun perin talkootyönä aikana, jolloin Nuuksion ympäristö oli nykyistä maaseutumaisempi. Kotiseutuliiton mukaan Nuuksio-Seura sai rakennuspaikan vuonna 1932 läheiseltä kartanolta, ja talo valmistui vuonna 1936. Puutavaraa saatiin ympäröiviltä tiloilta sekä Turuntien uuden linjauksen raivaustöistä.
Rakennuksen historiaan mahtuu myös koulukäyttöä. Sotien jälkeen Honkamaja toimi viiden vuoden ajan kouluna. Myöhemmin ympäristö on muuttunut osaksi nykyaikaista Espoota ja pääkaupunkiseudun liikennealuetta, mutta talo on säilynyt paikallisena kokoontumispaikkana.
Kohdekortti
- Kohde: Honkamaja
- Sijainti: Nupurintie 24, Espoo
- Rakennusvuosi: 1936
- Ylläpitäjä: Nuuksio-Seura ry
- Finaalivalinnan tausta: pitkäjänteinen korjaaminen, rakennusperinnön kunnioittaminen ja käytettävyyden parantaminen.
Korjaus ei peitä historiaa
Hyvän korjauksen palkinnossa arvioidaan muun muassa sitä, miten korjaukset säilyttävät rakennuksen ominaispiirteitä ja samalla parantavat sen käyttöä. Honkamajan kohdalla Kotiseutuliitto nostaa esiin pitkäjänteisen hoidon ja korjaamisen, joka on perustunut suunnitelmallisuuteen.
2000-luvulla sisätiloissa on pyritty palauttamaan aiempaa ilmettä, ja muun muassa aiemmin poistettu näyttämö on rakennettu takaisin. 2020-luvulla on uudistettu keittiötä ja eteistä sekä kunnostettu ikkunoita ja vanha ulko-ovi. Tällainen korjaaminen on hiljaista kulttuurityötä: taloa ei muuteta museoksi, vaan sitä pidetään käytössä tavalla, joka antaa vanhalle rakenteelle uuden arjen.
Talkootyö näkyy finaalissa
Kotiseutuliiton mukaan vuoden 2026 finaaliin valittiin kymmenen seurantaloa 33 hakijan joukosta. Kaikissa finalistikohteissa talkootyöllä on ollut vahva rooli. Honkamajan valinta kertoo samalla siitä, että paikallinen seurantaloperinne ei ole vain menneisyyden muisto, vaan yhä elävä osa yhteisöjen kokoontumista, juhlia ja vapaa-ajan toimintaa.
Palkinnon arvioinnissa painavat rakennusperinnön säilyttäminen, materiaalien ja menetelmien sopivuus sekä se, miten uudet ratkaisut istuvat vanhaan rakennukseen. Honkamajan tarina osoittaa, että käyttö ja kunnioittava korjaaminen voivat kulkea samaan suuntaan.
