Kattojen pesuaineet voivat päätyä puroihin – Espoossa huomio kääntyy hulevesiin ja taimenpuroihin

Kattojen pesuaineet voivat päätyä puroihin – Espoossa huomio kääntyy hulevesiin ja taimenpuroihin
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (Drefer), CC BY-SA 4.0.

Espoo, 9.5.2026. MTV Uutiset kertoi lauantaina 9.5.2026, että kattojen pesuaineet voivat olla vaaraksi kaupunkipurojen taimenille. Uutinen koskee myös Espoota, jossa hulevedet kulkevat pihoilta, katoilta ja kaduilta kohti puroja, järviä ja lopulta merta.

Puron näkökulmasta ongelma alkaa usein kaukana vedestä

Kattopesu näyttää helposti vain kiinteistön huoltotyöltä. Ympäristön kannalta ratkaisevaa on kuitenkin se, mihin pesuvesi päätyy. MTV:n uutisen mukaan pesuaineet voivat kulkeutua hulevesiverkoston kautta puroihin. Aineet voivat olla biohajoavia, mutta hajoaminen voi tapahtua liian hitaasti suhteessa kalojen ja muiden vesieliöiden sietokykyyn.

Espoon kaupungin omassa hulevesiviestinnässä muistutetaan, että hulevettä ei pääsääntöisesti puhdisteta. Siksi katukaivoon tai sadevesiviemäriin päätyvä roska, kemikaali tai pesuvesi voi kulkeutua lähimpään vesistöön. Sama periaate tekee kattopesuista ajankohtaisen kysymyksen myös omakotitaloalueilla ja taloyhtiöissä.

Espoossa purot eivät ole vain karttaviivoja

Espoon virtavesissä elää ja lisääntyy taimenia paikoin hyvin haavoittuvissa olosuhteissa. Taimenkartta kuvaa esimerkiksi Finnoonpuron noin yhdeksän kilometrin mittaiseksi taimenpuroksi keskellä Espoota, ja Muuralanpurosta on löydetty seurannoissa sekä koekalastuksissa pieniä määriä taimenen poikasia.

Kun puro kulkee rakennetun ympäristön keskellä, se saa vettä laajalta valuma-alueelta. Siksi yhden kiinteistön valinnat voivat vaikuttaa yllättävän kauas. Tämän vuoksi kattopesu ei ole vain talon kunnossapitoa, vaan myös osa lähiympäristön vesien suojelua.

Ennen kattopesua kannattaa selvittää

  • Menetelmä: riittääkö mekaaninen puhdistus, harjaus ja vesi ilman kemikaaleja?
  • Pesuaine: mitä aine sisältää ja onko se tarkoitettu ympäristöherkkään kohteeseen?
  • Veden reitti: valuuko pesuvesi sadevesikaivoon, ojaan, puroon tai suoraan tontin maaperään?
  • Talteenotto: voiko pesuveden kerätä pois tai johtaa hallitusti asianmukaiseen käsittelyyn?
  • Vastuu: taloyhtiössä ja urakkatyössä ohjeet kannattaa kirjata jo ennen tilausta.

Ympäristönsuojelumääräykset antavat suunnan

Espoon ympäristönsuojelumääräyksissä todetaan, että pesussa syntyviä jätevesiä ei saa johtaa puhdistamattomina sadevesiviemäriin, ojaan, noroon, vesistöön tai mereen. Vaikka määräysten esimerkit liittyvät muun muassa ajoneuvojen ja laitteiden pesuun, sama varovaisuusperiaate on käytännössä tärkeä myös kiinteistön muissa pesutöissä.

Hyvä uutinen on, että ongelma on ratkaistavissa. Pesuaineiden vähentäminen, mekaanisen puhdistuksen suosiminen ja pesuvesien hallittu käsittely ovat konkreettisia keinoja, jotka eivät vaadi purojen varrella asuvilta ihmeitä. Usein kyse on siitä, että työn tilaaja kysyy oikeat kysymykset ennen kuin katolle noustaan.

Kolme käytännön ohjetta taloyhtiölle

  1. Kirjatkaa tarjouspyyntöön, että pesuvesiä ei saa johtaa suoraan sadevesiviemäriin tai puroon.
  2. Pyytäkää urakoitsijalta tieto käytettävistä aineista ja niiden käsittelystä ennen työn aloittamista.
  3. Selvittäkää hulevesien reitti kiinteistöllä, etenkin jos lähellä on puro, oja tai rantaraitin vesialueita.

Espoon purojen suojelu on parhaimmillaan hiljaista arjen työtä. Kun katolta valuva vesi pidetään puhtaampana, purojen poikasille jää parempi mahdollisuus selviytyä.

Lähteet