Aallon ja HUSin ultraäänineula voi parantaa kasvainten diagnostiikkaa

Aallon ja HUSin ultraäänineula voi parantaa kasvainten diagnostiikkaa
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (JIP), CC BY-SA 4.0.

Espoo, 8.5.2026. Aalto-yliopisto kertoi 8.5.2026 uudesta värähtelevästä ultraäänineulasta, joka voi parantaa kudosnäytteiden saamista kasvaindiagnostiikassa. Aalto-yliopiston ja HUSin yhteistyössä tutkima menetelmä on tuottanut sylkirauhaskasvaimista nykyisiä neulabiopsiamenetelmiä suuremman näytteen, mikä voi tulevaisuudessa nopeuttaa ja tarkentaa diagnooseja.

Tekniikan ydin on neulan kärjen liike

Uusi ultraäänineula on kooltaan lähellä ohutneulaa, mutta sen toiminta poikkeaa perinteisistä menetelmistä. Aalto-yliopiston mukaan ultraääni etenee neulan seinämää pitkin ja vahvistuu kärjessä, jossa se saa neulan liikkumaan hyvin nopeasti. Liike auttaa irrottamaan kudospaloja ja soluja, jotka vedetään alipaineella neulan sisään.

Tutkimuksessa menetelmä on antanut kaksin- tai kolminkertaisen määrän kudosnäytettä verrattuna nykyisiin neulabiopsiamenetelmiin. Springer Nature Linkissä julkaistun pilottitutkimuksen mukaan uusi menetelmä vaikutti toteuttamiskelpoiselta ja turvalliselta tutkitussa asetelmassa, mutta kyse on edelleen tutkimusvaiheessa olevasta teknologiasta.

Potilaan näkökulmasta tavoite on selkeä

Kasvaindiagnostiikassa näytteen laatu ratkaisee paljon. Jos näyte jää liian pieneksi tai epäselväksi, diagnoosi voi viivästyä tai lisänäytteitä tarvitaan. Tarkempi tieto voi auttaa lääkäriä suunnittelemaan hoitoa ja vähentää epävarmuutta potilaan näkökulmasta.

Tutkimuksen pääkohdat

  • Kohde: sylkirauhaskasvainten näytteenotto.
  • Yhteistyö: Aalto-yliopisto ja HUS.
  • Potilasmäärä: menetelmää on käytetty onnistuneesti kymmenellä henkilöllä.
  • Seuraavat suunnat: imusolmukkeet sekä rinta- ja kilpirauhaskasvaimet.

Kliininen käyttö vaatii vielä lisänäyttöä

Aalto-yliopiston tiedotteen mukaan menetelmää tutkitaan parhaillaan myös imusolmukkeissa sekä rinta- ja kilpirauhaskasvaimissa. Kilpirauhaskasvaimia koskeva tutkimus tehdään toistaiseksi leikkauksissa poistetuilla kudosnäytteillä, eikä kliinistä tutkimusta ole vielä aloitettu.

Espoon näkökulmasta uutinen vahvistaa Otaniemen ja HUSin ympärille rakentuvaa terveysteknologian yhteistyötä. Parhaimmillaan tällaiset hankkeet siirtävät insinööritieteen, lääkärien ja patologien osaamista samaan hoitoketjuun – juuri sinne, missä parempi näyte voi tarkoittaa nopeampaa päätöstä.

Lähteet