Uudenmaan edunvalvonnan linjaukset hyväksyttiin – Espoon kannalta paino osuu saavutettavuuteen, kasvuun ja kotoutumiseen
Espoo, 27.4.2026. Uudenmaan maakuntahallitus hyväksyi 27.4.2026 Uudenmaan liiton edunvalvonnan linjaukset vuosille 2025–2029. Linjaukset koskevat koko maakuntaa, mutta niillä on selvä yhteys myös Espooseen: kasvuun, liikenneyhteyksiin, kestävään ympäristöön ja kotoutumiseen liittyvät päätökset näkyvät käytännössä juuri suurissa kaupungeissa.
Linjaukset etenevät vaiheittain
Uudenmaan liiton mukaan edunvalvonnan tavoitteena on vahvistaa maakunnan kasvua, kilpailukykyä, saavutettavuutta ja kestävää ympäristöä. Päätös ei vielä ratkaise yksittäisiä hankkeita, mutta se antaa suunnan sille, millaisia tavoitteita Uusimaa vie eteenpäin valtion ja muiden päättäjien suuntaan.
- Ensin laaditaan hankekortit. Niissä yksittäiset tavoitteet kuvataan konkreettisemmiksi edunvalvontakohteiksi.
- Sen jälkeen tarkennetaan liikennehankkeiden prioriteetit. Tämä on Espoon kannalta tärkeää, koska liikenneyhteydet vaikuttavat arjen sujuvuuteen, työssäkäyntiin ja yritysten sijoittumiseen.
- Lopuksi tavoitteita viedään hallitusohjelmavaikuttamiseen. Maakunnan yhteinen ääni voi vahvistaa Uudenmaan asemaa valtakunnallisessa päätöksenteossa.
Espoon arjessa kyse on reiteistä, palveluista ja kasvun hallinnasta
Kun puhutaan saavutettavuudesta, kyse ei ole vain suurista väylistä. Espoolaiselle saavutettavuus tarkoittaa myös sitä, kuinka helposti työpaikka, koulu, terveyspalvelut, harrastukset ja naapurikunnat ovat tavoitettavissa. Hyvät yhteydet tukevat myös yrityksiä, jotka tarvitsevat osaajia laajalta alueelta.
Kasvun hallinta on Espoon kaltaisessa kaupungissa jatkuva kysymys. Uusia asukkaita, uusia työpaikkoja ja uusia palvelutarpeita syntyy samaan aikaan. Edunvalvonnan linjaukset ovat yksi tapa koota maakunnan suuria tavoitteita niin, että kaupunkien ja pienempien kuntien tarpeet eivät kulje eri suuntiin.
Luonto ja kotoutuminen nousivat päätökseen lisäyksinä
Tiedotteen mukaan maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti espoolaisen Tiina Elon esittämät lisäykset. Niissä korostettiin vihreän siirtymän toteuttamista luonnon kantokyvyn rajoissa, luonnon monimuotoisuuden turvaamista sekä maahanmuuton ja kotoutumisen yhteyttä työllisyyteen, osallisuuteen ja kielitaitoon.
Nämä teemat ovat Espoossa konkreettisia. Rakentaminen, energiatalous, lähiluonto, koulut ja työmarkkinat eivät ole irrallisia aiheita, vaan ne vaikuttavat toisiinsa. Kun edunvalvonta yhdistää talouden, ympäristön ja kotoutumisen, maakunnan päätöksentekoon syntyy laajempi näkymä kuin yksittäisten hankkeiden tarkastelussa.
Yhteinen linja voi vähentää poukkoilua
Aluekehityksessä hitaus voi turhauttaa, mutta selkeällä linjalla on myös vahvuutensa. Kun tavoitteet kirjataan vuosille 2025–2029, kunnilla, yrityksillä ja asukkailla on parempi mahdollisuus ennakoida, mihin suuntaan Uusimaa aikoo liikkua. Espoon kannalta se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että kasvuun liittyviä päätöksiä ei tehdä pelkkinä yksittäisinä palasina.
