Espoo, 3.4.2026. Taloyhtiöiden tupakointikiellot nousevat jälleen puheenaiheeksi, mutta 3.4.2026 julkaistun jutun ydin ei ole itse kielto vaan sen valmistelu. Espoossa, jossa suuri osa asukkaista elää tiiviissä kerros- ja rivitaloympäristössä, olennaista on nyt yksi asia: jos kuuleminen tehdään huolimattomasti, koko prosessi alkaa horjua.
Neljä kohtaa, joissa taloyhtiö kompastuu helpoimmin
- Perusteita ei avata kunnolla. Asukkaille pitää kertoa, miksi kieltoa haetaan ja mihin tiloihin se kohdistuisi.
- Kuulemisaika jää liian epäselväksi. Aikarajaa ei voi hoitaa ylimalkaisella ilmoituksella viime tingassa.
- Vuokralaiset unohtuvat. Prosessi ei koske vain osakkaita, vaan myös muita tilojen haltijoita.
- Dokumentointi jää heikoksi. Taloyhtiön on pystyttävä osoittamaan, miten ja milloin tieto on toimitettu.
Mitä KHO:n tuore linjaus tarkoittaa käytännössä?
Korkeimman hallinto-oikeuden tuore ratkaisu kirkastaa käytännön tulkintaa: olennaista on, että tarvittavat tiedot on toimitettu tai lähetetty lain edellyttämällä tavalla viimeistään kaksi viikkoa ennen päätöksentekoa. Tämä helpottaa taloyhtiöiden toimintaa, mutta ei vapauta niitä huolellisuudesta.
Espoossa kysymys on ennen kaikkea naapuruudesta
Parveketupakointi ja savun kulkeutuminen ovat aiheita, joissa juridinen prosessi kohtaa asumisen arjen. Siksi onnistunut taloyhtiö ei vie asiaa eteenpäin vain muodollisesti oikein, vaan myös niin, että keskusteluilmapiiri säilyy asiallisena. Kun menettely on selkeä ja viestintä rauhallista, kiista ei automaattisesti muutu naapuririidaksi.
Tässäkin uutisessa on lopulta rakentava puoli: kun säännöt ovat nyt aiempaa selvemmät, myös taloyhtiöiden on helpompi hoitaa asia oikein ensimmäisellä kerralla.
