Espoo, 30.3.2026. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen, ja uutinen osuu suoraan espoolaisten arkeen. Alue vastaa Espoon sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista, joten talouden suunta ei ole vain hallinnollinen yksityiskohta. Vuoden 2025 tulos oli 127,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja hyvinvointialue kertoo kattaneensa vuosien 2023–2024 kertyneet alijäämät jo vuoden 2025 aikana ensimmäisenä hyvinvointialueena Suomessa.
Päätöksen ydin viidessä kohdassa
- Tilikauden tulos
- Vuosi 2025 päättyi 127,9 miljoonaa euroa ylijäämäisenä.
- Suurin selittäjä
- Tulosta paransi erityisesti valtion rahoituksen 105,7 miljoonan euron jälkikäteistarkistus.
- Vertailu vuoteen 2024
- Tulos parani noin 133 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna.
- Kumulatiivinen tilanne
- Taseessa oli 31.12.2025 mennessä 2,7 miljoonan euron kumulatiivinen ylijäämä vuosilta 2023–2025.
- Sivupäätökset samassa kokouksessa
- Aluehallitus päätti myös lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelin arvosta, yhteistoimintaneuvotteluista sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumisyksikön hankesuunnitelmasta.
Mitä tämä tarkoittaa espoolaiselle?
Ensimmäinen viesti on vakautta korostava. Kun hyvinvointialueen talous ei ole enää samanlaisessa akuutissa alijäämäpaineessa kuin aiemmin, päätöksenteko ei pyöri pelkän kriisinhallinnan ympärillä. Se ei tarkoita, että palveluissa alkaisi äkillinen helpotuksen aika, mutta se antaa vahvemman pohjan sille, että palvelujen saatavuutta ja toimivuutta voidaan kehittää ilman aivan samanlaista hätäjarrutuksen tunnelmaa.
Espoossa tämä näkyy erityisesti siksi, että alueen suurimmat palveluvirrat kulkevat juuri täällä. Jorvin sairaala, laajat perhekeskuspalvelut, ikääntyneiden palvelut ja pelastustoimi koskettavat tavalla tai toisella hyvin suurta osaa kaupungin asukkaista. Siksi hyvinvointialueen talousuutinen on myös Espoon uutinen, vaikka päätös on tehty koko Länsi-Uudenmaan tasolla.
Samassa kokouksessa tuli myös arkea koskeva linjaus lapsiperheille
Aluehallitus päätti nostaa lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelin omavastuuttomaksi lähtöarvoksi 35 euroon tunnilta arkipäivisin päiväaikaan. Taustalla on jo aiemmin tehty päätös siitä, että lapsiperheiden säännöllisestä ja tilapäisestä kotipalvelusta ei peritä asiakasmaksuja 1.1.2026 alkaen.
Tämä tekee talousuutisesta tavallista konkreettisemman. Ylijäämä ei jää vain tilinpäätöskieleksi, jos samaan aikaan perheiden arkeen liittyviä palveluja pyritään pitämään aidosti saavutettavina. Espoolaiselle lapsiperheelle kysymys ei ole kirjanpidosta vaan siitä, saako apua silloin, kun arki kuormittaa liikaa.
Helpotuksen rinnalla näkyy jo seuraava paine
Hyvinvointialueen hyvä tulos ei kuitenkaan poista tulevien vuosien rahoitusriskiä. Alue on aiemmin varoittanut, että valtion rahoitusmallin muutos voisi leikata Länsi-Uudeltamaalta pysyvästi noin 54 miljoonaa euroa vuodessa. Ylen helmikuussa 2026 kokoamassa vertailussa Länsi-Uusimaa nousi alueeksi, joka menettäisi rahoitusta maan kärkipäässä.
Tämä tekee 30.3.2026 julkaistusta uutisesta kaksijakoisen. Se on selvästi myönteinen merkki siitä, että alueen taloutta on saatu parempaan asentoon, mutta samalla se muistuttaa, ettei palvelupaine ole kadonnut. Espoon näkökulmasta tärkein jatkokysymys kuuluu, pystyykö hyvinvointialue pitämään palvelut sujuvina myös silloin, jos valtion rahoitus kiristyy uudelleen.
Lähteet
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue: Aluehallitus hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen
- Yle: Vain yksi sote-alue säästyy rahoituksen leikkaukselta hallituksen korjaussarjassa
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue: Kotipalvelu lapsiperheille muuttuu maksuttomaksi
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue: Hallituksen esitys sote-rahoituksen muutoksesta rankaisee säästämisestä
- Kuvituskuva – Wikimedia Commons (Bengt Oberger), CC BY 4.0
