Nuorten tulevaisuususko horjuu myös Espoossa – paine näkyy jo koulussa ja uravalinnoissa

Nuorten tulevaisuususko horjuu myös Espoossa – paine näkyy jo koulussa ja uravalinnoissa
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (Drefer), CC BY-SA 4.0.

Espoo, 22.3.2026. Suomenmaan 22.3.2026 julkaisema juttu nostaa esiin synkän mutta tärkeän viestin: nuorten luottamus tulevaisuuteen on painunut historiallisen matalaksi. Espoon näkökulmasta uutinen ei jää kaukaiseksi tilastoksi, sillä samat kysymykset työstä, koulutuspaikoista, maailmantilanteesta ja tekoälystä kuuluvat yhtä lailla pääkaupunkiseudun luokissa, käytävillä ja keittiönpöydissä.

Tilannekuva yhdestä luvusta

Tuoreessa Nuorisobarometrissa puolet nuorista suhtautuu maailman tulevaisuuteen pessimistisesti tai erittäin pessimistisesti. Muutos on jyrkkä verrattuna vuoteen 2021. Tämä tekee uutisesta olennaisen myös Espoossa, jossa nuorten arkeen kytkeytyvät samanaikaisesti kovat koulutusodotukset, kilpailtu työelämä ja jatkuva uutisvirta kriiseistä.

Paine ei näy vain mielialassa vaan valinnoissa

Kun nuori alkaa epäillä, onko omalla koulutuksella enää arvoa, löytyykö työpaikkaa tai muuttaako teknologinen murros koko alan ennen valmistumista, kyse ei ole vain hetkellisestä ahdistuksesta. Se vaikuttaa siihen, uskaltaako hakea tietylle alalle, sitoutuuko opiskeluun, pyytääkö apua ja millaisena oma tulevaisuus ylipäätään näyttäytyy.

Espoossa tämä voi näkyä yhtä lailla lukioissa, ammattiopinnoissa kuin korkeakouluihin tähtäävien nuorten puheessa. Kaupunki on täynnä osaamista ja mahdollisuuksia, mutta juuri siksi paine onnistua voi myös kasvaa poikkeuksellisen suureksi.

Mistä epävarmuus rakentuu

  • Maailmantilanne: sodat ja jatkuva kriisiuutisointi tekevät tulevasta vaikeasti hahmotettavan.
  • Työ ja toimeentulo: pelko siitä, löytyykö paikka työelämässä, on nuorille konkreettinen eikä teoreettinen huoli.
  • Tekoälyn vauhti: osa nuorista pohtii jo opiskeluaikana, muuttuuko oma ala ennen kuin työura ehtii kunnolla alkaa.

Espoon kannalta tärkein kysymys on yhteinen

Uutisen kiinnostavin ja samalla vaikein kohta on se, ettei tulevaisuususkoa voi palauttaa yhdellä kampanjalla. Se rakentuu siitä, kohtaako nuori koulussa aikuisia, joilla on aikaa kuunnella, löytyykö arjesta turvallisia yhteisöjä ja näyttäytyykö tulevaisuus edelleen sellaisena, johon kannattaa valmistautua. Espoossa kyse ei siis ole vain nuorten ongelmasta, vaan koko kaupungin sivistys- ja hyvinvointikysymyksestä.

Lähteet