Espoo, 21.3.2026. Tekoälystä puhuttiin pitkään tulevaisuuden muutoksena, mutta 21.3.2026 julkaistu Ylen kotimaanjuttu piirtää toisenlaisen kuvan. Muutos on jo käynnissä hallinnollisessa työssä, tietotyössä, IT-tehtävissä, viestinnässä ja osin myös terveydenhuollossa. Espoo-näkökulmasta uutinen osuu suoraan kaupunkiin, jossa suuri osa työarjesta rakentuu asiantuntijatyön, projektityön ja digitaalisten palvelujen varaan.
Muutos ei rajoitu koodareihin
Ylen haastattelema Haaga-Helian vanhempi tutkija Anna Lahtinen arvioi, että tekoäly muuttaa etenkin hallinnollista ja teknistä asiantuntijatyötä. Oleellinen viesti ei ollut se, että työ katoaisi kokonaan, vaan se, että työn sisältö, rytmi ja osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti. Samassa jutussa nostettiin esiin myös Nordean valmistautuminen noin 1 500 työntekijän vähentämiseen teknologisen kehityksen ja tekoälyn vauhdittamassa murroksessa.
Työpäivä muuttuu kolmessa kohdassa
Ensiksi rutiinit tiivistyvät. Sellaista pohjatyötä, johon ennen kului tunti, voidaan tehdä avustetusti paljon nopeammin.
Toiseksi ihmistyön arvo siirtyy yhä enemmän harkintaan. Ylen jutun mukaan tekoäly ei pysty aitoon ihmisten kohtaamiseen eikä monimutkaiseen päätöksentekoon, joten vastuullinen arviointi jää ihmiselle.
Kolmanneksi viestintä- ja vuorovaikutustaidot korostuvat. Kun kone tuottaa luonnoksia, ihmisen tehtäväksi jää kysyä paremmin, tulkita paremmin ja tehdä lopullinen valinta paremmin.
Espoon etu ratkaistaan osaamisessa
Espoon kannalta uutisen ydin ei ole pelko vaan vauhti. Kaupunki, jossa tehdään paljon toimisto-, teknologia-, konsultointi- ja palvelutyötä, hyötyy muutoksesta vain silloin, jos työntekijät, esihenkilöt ja oppilaitokset ehtivät oppia yhtä nopeasti kuin työkalut kehittyvät. Muutos ei odota seuraavaa vuosikymmentä. Se näkyy jo tämän kevään rekrytoinneissa, työnjaossa ja osaamispuheessa.
