Espoo, 6.3.2026. Espoon seurakuntayhtymän julkaisema tutkimus piirtää tekoälystä ristiriitaisen kuvan. Yleisin tunne on uteliaisuus, mutta samalla käyttäjien ja ei-käyttäjien välinen näkemysero on jyrkkä. Tämä tekee aiheesta poikkeuksellisen ajankohtaisen myös Espoon työpaikoilla, kouluissa ja kodeissa.
Luvut näyttävät jakolinjan
| Ryhmä | Näkee tekoälyn mahdollisuutena | Tyypilliset tunteet |
|---|---|---|
| Päivittäin käyttävät | 66 % | Uteliaisuus, innostus, helpottuneisuus |
| Eivät käytä lainkaan | 9 % | Huoli, hämmennys, turvattomuus |
Koko väestön tasolla kiinnostus voittaa välinpitämättömyyden
Tutkimuksen mukaan 45 prosenttia suomalaisista suhtautuu tekoälyyn uteliaasti. Vain pieni osa kertoo olevansa aiheesta välinpitämätön. Se kertoo siitä, että tekoäly ei enää näyttäydy vain teknologia-alan sisäisenä keskusteluna, vaan laajana yhteiskunnallisena muutoksena, joka koskee työntekoa, oppimista, luovuutta ja päätöksentekoa.
Huolta herättävät ennen kaikkea tekoälyn virheiden vaikutukset, vaikutukset ihmisen luovuuteen, eettiset kysymykset sekä yksityisyys ja tietoturva. Kysymys ei siis ole vain siitä, osaako käyttää uutta työkalua, vaan siitä, millaiseksi ihmiset kokevat oman asemansa teknologian rinnalla.
Espoolle uutinen on enemmän kuin mielipidemittaus
Kun tutkimuksen julkaisee Espoon seurakuntayhtymä ja keskustelu jatkuu Heräys-seminaarissa, aihe saa paikallisen sävyn. Espoo on vahva teknologia- ja asiantuntijakaupunki, jossa tekoäly näkyy samaan aikaan yrityksissä, opiskelussa ja arkisessa asioinnissa. Siksi havainto käyttäjien ja ei-käyttäjien välisestä kuilusta on paikallisesti tärkeä.
Tiedotteen perusteella monia suomalaisia motivoi ennen kaikkea halu ymmärtää, mitä tekoäly tarkoittaa ja miten sitä voi käyttää. Juuri tästä näkökulmasta uutinen tuntuu espoolaiselta: osaamisen kaupungissa ratkaisevaa ei ole vain teknologian olemassaolo, vaan se, kuinka moni pysyy muutoksessa mukana.
