Sähköverkon pelisäännöt KHO:n pöydälle – Fingrid ja Caruna hakevat muutosta, Espoossa seurataan investointien vauhtia

Sähköverkon pelisäännöt KHO:n pöydälle – Fingrid ja Caruna hakevat muutosta, Espoossa seurataan investointien vauhtia
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (Htm), CC BY-SA 3.0.

Espoo, 23.12.2025 – Sähköverkko on niitä arjen peruspalveluja, jotka huomaa vasta silloin kun jokin ei riitä: latauspiste ei ehdi mukaan, uusi taloyhtiö odottaa liittymää tai työmaa venyy, koska kapasiteettia pitää vahvistaa. Jouluaatonaattona sähköalan kiistasta tuli harvinaisen näkyvä, kun sekä Fingrid että Caruna kertoivat vievänsä verkon sääntelyä koskevia ratkaisuja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Mistä kiistassa on kyse – ja miksi se nousi julkisuuteen juuri nyt?

Kyse on käytännössä sähköverkkoyhtiöiden “pelisäännöistä”: miten viranomainen ohjaa ja valvoo verkkotoimintaa, millä periaatteilla investointeja arvioidaan ja millainen taloudellinen kehikko ohjaa verkon kehittämistä vuosiksi eteenpäin. Fingrid kertoi hakevansa valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta Energiaviraston kantaverkkotoiminnan valvontamenetelmiin liittyvässä asiassa. Samana päivänä Caruna ilmoitti valittavansa markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Espoossa kysymys osuu suoraan kasvuun ja sähköistymiseen

Espoo on alue, jossa sähköistyminen näkyy nopeina muutoksina: uutta asumista, latausinfran kasvu, yritysalueiden kuormitus ja lämmityksen sähköistyminen kasvattavat tarvetta vahvistaa verkkoa. Kun verkon sääntelystä väännetään, puhutaan samalla siitä, miten nopeasti ja millä kustannusrakenteella verkkoa voidaan rakentaa ja uudistaa.

Caruna on kuvannut Espoon sähkönkulutuksen kasvavan voimakkaasti ja kertonut vahvistavansa verkkoa esimerkiksi Blominmäen ja Hiidenportin alueilla. Kun kysyntä kasvaa, myös “näkymätön infra” nousee keskiöön: kaapelointi, muuntamot ja syöttöyhteydet ratkaisevat, pysyykö arki sujuvana vai tuleeko pullonkauloja.

Mitä tämä voi tarkoittaa tavalliselle espoolaiselle?

Oikeusprosessi ei muuta mitään yhdessä yössä, eikä yksittäinen valitus automaattisesti tarkoita muutosta siirtohintoihin tai työmaiden aikatauluihin. Mutta se vaikuttaa siihen, millaisilla reunaehdoilla verkkoa kehitetään tulevina vuosina. Espoossa tämä näkyy erityisesti kolmessa paikassa:

  • Liittymät ja kapasiteetti: kuinka joustavasti verkko pystyy palvelemaan kasvavaa rakentamista ja yritysalueita.
  • Lataus ja sähköautoilu: miten nopeasti latausinfrastruktuuri voi kasvaa ilman, että verkko tulee vastaan.
  • Toimitusvarmuus: kuinka hyvin verkko kestää häiriöitä, huoltoja ja poikkeustilanteita, kun kuormitus kasvaa.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Korkein hallinto-oikeus käsittelee valituslupa- ja valitusasioita omaan tahtiinsa, joten puhutaan helposti kuukausista – joskus pidemmästäkin ajasta. Siksi keskustelu on Espoossa kiinnostavaa seurattavaa: investointeja tehdään joka tapauksessa, mutta pitkän aikavälin “ohjauspyörä” vaikuttaa siihen, miten verkkoa vahvistetaan ja mitä painotetaan tulevissa ratkaisuissa.

Kun sähköistyminen etenee, verkko ei ole enää taustarakennetta vaan kasvun edellytys. Siksi sääntelyväännöt eivät ole vain juridiikkaa – ne ovat myös arjen sujuvuutta ja kaupungin kehityksen rytmiä.

Lähteet