Autoliikenne lisääntyi 1,5 prosenttia – kehätiet vilkkaimpia
Vuonna 2024 autoliikennemäärät kasvoivat Espoon vakiolaskentapisteissä 1,5 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Kasvu jakautui katuverkon 0,7 prosentin ja valtion teiden 1,9 prosentin nousuun. Yhteensä 56 prosentissa laskentapisteistä liikennemäärät kasvoivat, 38 prosentissa vähenivät ja lopuissa pysyivät ennallaan.
Suurimmat lisäykset nähtiin erityisesti Mankkaanlaaksontiellä sekä Kehä I:llä, Kehä III:lla ja Länsiväylällä Helsingin rajalla. Samaan aikaan esimerkiksi Turunväylällä ja Turuntiellä liikenne väheni hieman. Pitkällä aikavälillä autoliikenteen kasvu on ollut selvästi väestönkasvua hitaampaa, mikä tukee kaupungin kestävän liikkumisen tavoitteita.
Pyöräily ja sähköautot nousussa – liikenne suurin päästölähde
Liikennekatsauksen mukaan 63 prosenttia espoolaisista kokee liikenteen sujuvuuden erittäin tai melko hyväksi. Joukkoliikenteen edistämistä kannattaa 94 prosenttia vastaajista ja pyöräilyn olosuhteiden parantamista 87 prosenttia. Kaupunkipyörät ja sähköpotkulaudat ovat vakiinnuttaneet paikkansa osana arjen matkoja.
Myös liikkumisen sähköistyminen etenee vauhdilla. Ladattavien hybridien määrä on viidessä vuodessa yli nelinkertaistunut ja täyssähköautojen lähes 19-kertaistunut. Yhteensä sähkö- ja ladattavia hybridiautoja on jo noin 23 prosenttia Espoossa liikennekäytössä olevista henkilöautoista.
Espoo tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä, ja liikenne on tällä hetkellä kaupungin suurin päästölähde. Pyöräilyn, joukkoliikenteen ja sähköisen liikkumisen edistäminen ovat keskeisiä keinoja, joilla liikenteen päästöjä pyritään leikkaamaan.
Raideliikenne vahvistaa joukkoliikennettä
Metron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden sekä Raide-Jokerin myötä raiteiden merkitys liikkumisessa kasvaa. Metron ja pikaraitiotien arkinousut ovat vuosien 2020–2024 aikana yli kaksinkertaistuneet, ja esimerkiksi Aalto-yliopiston asema on Espoon vilkkain metroasema noin 11 500 arkinousulla.
Raportin mukaan joukkoliikenteen käyttö on vielä hieman alle huippuvuosien ennen koronapandemiaa, mutta suunta on selvästi nouseva. Erityisesti Leppävaara, Matinkylä, Tapiola ja Otaniemi erottuvat solmukohtina, joissa metro, juna, pikaratikka ja bussit kytkeytyvät toisiinsa.
Liikennekatsauksen luvut toimivat pohjana tuleville päätöksille, kun Espoo suunnittelee uusia asuinalueita, kouluja ja palveluita sekä arvioi, mihin tarvitaan seuraavaksi parempia kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksiä.
