Raportti paljastaa: Espoossa kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia selvästi vähemmän kuin naapurikaupungeissa
Espoo, 2.12.2025 – Uusi pääkaupunkiseudun varhaiskasvatusta luotaava raportti paljastaa ikävän totuuden: Espoossa vain alle puolet varhaiskasvatuksen opettajista täyttää lain kelpoisuusehdot – vähemmän kuin Helsingissä ja Vantaalla.
Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti tarkastelee koulutuksen ja varhaiskasvatuksen eriytymistä pääkaupunkiseudulla. Selvityksen mukaan parempiosaisten alueiden päiväkodeissa työskentelee keskimäärin selvästi enemmän kelpoisia opettajia kuin sosioekonomisesti heikommilla alueilla.
Espoo jää jälkeen kelpoisten opettajien määrässä
Vuoden 2024 aineistojen perusteella:
- Helsingissä kelpoisten opettajien osuus on 58 % suomenkielisessä ja 55 % ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa.
- Vantaalla vastaavat luvut ovat 55 % ja 50 %.
- Espoossa kelpoisten opettajien osuus on vain 48 % sekä suomen- että ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa.
Eroja löytyy myös alueiden sisällä: joillakin huonompiosaisilla alueilla kelpoisten opettajien osuus painuu keskimäärin 45 prosenttiin, kun taas kaikkein hyväosaisimmilla alueilla se nousee yli 60 prosenttiin.
Mitä luvut merkitsevät espoolaisperheille?
Kelpoisuusluvut herättävät kysymyksiä espoolaisperheiden yhdenvertaisesta arjesta. Vaikka Espoo profiloituu korkeasti koulutettujen, hyvätuloisten asukkaiden kaupunkina, varhaiskasvatuksen opettajapula näkyy nimenomaan kelpoisuusehdoissa – etenkin tietyillä alueilla.
Arviointineuvosto muistuttaa, että henkilöstö on keskeinen tekijä varhaiskasvatuksen laadussa. Kelpoisten opettajien puute voi pitkällä aikavälillä heijastua oppimisen tasa-arvoon, lasten tukeen ja perheiden luottamukseen palveluihin.
Kunnat, myös Espoo, ovat jo ottaneet käyttöön keinoja, kuten palkanlisiä ja lisähenkilöstön palkkaamista, mutta raportin mukaan erot alueiden välillä ovat edelleen selviä.
Dataa puuttuu – arviointineuvosto vaatii parempaa seurantaa
Raportti nostaa esiin myös toisen ongelman: tietoa kerätään hajanaisesti. Useat järjestelmät ylikirjoittavat tietoja lukuvuosittain, mikä vaikeuttaa pitkittäisseurantaa. Arviointineuvoston mukaan tämä tekee vaikeaksi arvioida, mitkä toimet todella parantavat lasten arkea päiväkodeissa.
Neuvosto suosittelee, että kaupunkien – myös Espoon – tulisi panostaa järjestelmälliseen, yksikkötasoiseen tiedonkeruuseen ja säilyttää aineisto pitkäjänteistä tutkimusta varten. Näin päätöksenteko voisi paremmin nojata tutkittuun tietoon, ei vain yksittäisiin mittareihin tai kansainvälisiin vertailuihin.
