Eurooppalainen kaupunkiverkosto nosti Espoon tekoälykokeilut esiin
Espoo, 20.5.2026. Eurocities nosti Espoon esiin eurooppalaisessa katsauksessa, jossa tarkastellaan tekoälyn käyttöä kaupunkien palveluissa ja hallinnossa. Espoossa tekoälyä kokeillaan erityisesti kaupungin sisäisen tiedonhaun tukena: intranetin tekoälyavustajan tarkoitus on auttaa noin 12 000 työntekijää löytämään tietoa nopeammin.
Tekoäly etsii tietoa, ihminen käyttää harkintaa
Eurocitiesin mukaan Espoo yhdistää kokeilussa GPT-pohjaisia ratkaisuja ja Microsoft Copilotia. Tavoite ei ole korvata työntekijöitä, vaan tehdä sisäisestä tiedosta helpommin löydettävää ja käyttökelpoisempaa. Kaupungin kokoisessa organisaatiossa tieto voi olla hajallaan eri ohjeissa, järjestelmissä ja yksiköissä, jolloin oikean vastauksen löytäminen vie aikaa.
- Mitä Espoo kokeilee?
- Intranetin tekoälyavustajaa, joka tukee henkilöstöä sisäisen tiedon löytämisessä.
- Kenelle kokeilu on suunnattu?
- Kaupungin työntekijöille, ei suoraan asukkaiden palvelukanavaksi.
- Mitä muuta tutkitaan?
- Eurocities mainitsee Espoon esimerkkeinä myös Minecraft-pohjaisen kestävän kehityksen oppimisen sekä virtuaalitodellisuuden hyödyntämisen henkilöstön perehdytyksessä.
- Mikä on keskeinen varaus?
- Tekoälyn laajentaminen edellyttää laadukasta dataa, huolellista testausta ja käyttäjien osallistamista jo varhaisessa vaiheessa.
Luottamus rakentuu datasta ja vastuusta
Eurocitiesin katsauksessa tekoälyä ei kuvata pikaratkaisuna, vaan työkaluna, jonka hyöty riippuu tiedon laadusta, hallinnasta ja selkeistä vastuista. Tämä näkökulma on Espoolle olennainen: jos tekoäly hakee tietoa puutteellisista tai vanhentuneista lähteistä, se voi nopeuttaa myös väärien vastausten leviämistä.
Siksi kaupungin sisäisessä käytössä korostuvat testaus, asiantuntijoiden mukanaolo ja loppukäyttäjien palaute. Tekoäly voi nopeuttaa rutiineja, mutta julkisen organisaation päätöksissä vastuu ei siirry ohjelmistolle.
Asukkaalle vaikutus voi näkyä välillisesti
Vaikka kokeilu kohdistuu kaupungin henkilöstöön, sillä voi onnistuessaan olla vaikutusta myös palvelujen laatuun. Kun työntekijä löytää ohjeet ja taustatiedot nopeammin, aikaa voi vapautua varsinaiseen asiakaspalveluun, suunnitteluun ja päätösten valmisteluun.
Tie käytännön hyötyihin ei kuitenkaan ole automaattinen. Tekoälyn käyttöönotto vaatii koulutusta, selkeitä pelisääntöjä ja ymmärrystä siitä, missä tilanteissa koneen ehdotus on vain apu eikä vastaus. Tässä mielessä Espoon kokeilu on enemmän hallittu askel kuin teknologiaharppaus.
