Yrittäjägallup nosti elokuun lomakuukaudeksi pöydälle
Espoo, 3.5.2026. Suomen Yrittäjien 3.5.2026 julkaisema Yrittäjägallup kertoo, että 47 prosenttia pk-yrityksistä kannattaisi kesälomakauden siirtämistä niin, että elokuu olisi varsinainen lomakuukausi. Vastustus oli 29 prosenttia ja epävarmojen osuus 24 prosenttia.
Kyse ei ole päätöksestä
Gallup ei tarkoita, että Suomen lomakausi olisi muuttumassa. Se kertoo yrittäjien näkemyksistä ja nostaa esiin kysymyksen, joka koskee työvoimaa, sesonkeja, koulujen aikatauluja ja perheiden arkea. Espoon näkökulmasta keskustelu liittyy erityisesti palveluihin, kauppaan, matkailuun, asiantuntijatyöhön ja pieniin yrityksiin, joissa yhdenkin työntekijän poissaolo voi näkyä nopeasti.
Suomen Yrittäjien mukaan pääkaupunkiseudun ja Itä-Suomen yrittäjät puolsivat siirtoa alueellisesti eniten. Se tekee aiheesta erityisen kiinnostavan Espoon yrityskentässä, jossa työvoiman saatavuus ja lomien rytmitys näkyvät sekä yritysten aukioloissa että projektien aikatauluissa.
Gallupin keskeiset luvut
- 47 prosenttia pk-yrityksistä kannatti ajatusta elokuun vahvemmasta lomakuukaudesta.
- 29 prosenttia vastusti siirtoa.
- 24 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
- Kyselyyn vastasi 1 059 pk-yrityksen edustajaa 1.–9.4.2026.
- Tulosten luottamusväli oli 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Yrityksille kysymys on rytmistä
Monessa yrityksessä heinäkuu on hiljainen, mutta elokuu voi olla vaikeampi. Kesätyöntekijät palaavat opintoihin, asiakkaat aktivoituvat ja samaan aikaan vakituinen henkilöstö voi vielä olla lomalla. Jos lomakauden painopistettä siirrettäisiin, vaikutus näkyisi erityisesti niissä yrityksissä, joiden sesonki jatkuu loppukesään.
Espoossa tällaisia aloja voivat olla esimerkiksi kivijalkakauppa, ravintolat, liikunta- ja hyvinvointipalvelut sekä osa asiantuntijapalveluista. Toisaalta muutos voisi olla hankala aloille, joiden työt on jo rakennettu nykyisen koulu- ja lomarytmin ympärille.
Perheiden arki kulkee mukana
Lomakeskustelu ei ole vain yritysten kysymys. Jos lomien painopiste muuttuisi, myös koulujen, varhaiskasvatuksen, harrastusten ja perheiden matkasuunnitelmien pitäisi joustaa mukana. Muutos voisi helpottaa osaa lapsiperheistä, mutta se vaatisi huolellista valmistelua, jotta arjen palikat eivät vain siirtyisi uuteen kohtaan kalenteria.
Rakentava etenemistapa olisi selvittää vaikutukset ennen päätöksiä: miten muutos vaikuttaisi eri toimialoihin, koulujen aikatauluihin, työntekijöiden oikeuksiin ja pienyritysten henkilöstösuunnitteluun. Silloin keskustelu ei jäisi mielipiteiden varaan, vaan perustuisi käytännön vaikutuksiin.
