Matkailijavero etenee lainvalmisteluun – Espoon hotelliyö voisi kallistua aikaisintaan vuonna 2028

Matkailijavero etenee lainvalmisteluun – Espoon hotelliyö voisi kallistua aikaisintaan vuonna 2028
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (JIP), CC BY-SA 4.0.

Espoo, 19.4.2026. Tekniikka & Talous uutisoi 18.4.2026, että matkailijaveron valmistelu etenee Suomessa. Valtiovarainministeriön mukaan uusi laki mahdollistaisi kunnille vapaaehtoisen matkailijaveron, jonka käyttöönotosta jokainen kunta päättäisi itse. Espoossa keskustelu koskisi käytännössä lyhytaikaista maksullista majoittumista, kuten hotelleja, huoneistohotelleja ja muuta tilapäistä majoitusta.

Kyse ei ole vielä uudesta maksusta hotellilaskulla

Matkailijavero ei ole voimassa Espoossa tällä hetkellä. Valtiovarainministeriö käynnistää lainvalmistelun, ja hallituksen esityksen on määrä edetä myöhemmin lausunnoille. Ministeriön hankesivun mukaan esitys annettaisiin eduskunnalle syksyllä 2026. Jos laki tulisi voimaan vuoden 2027 aikana, kunnat voisivat sisällyttää mahdollisen veropäätöksen vuoden 2028 talousarvioon.

Valmistelussa puhutaan puitelaista. Se tarkoittaa, että valtio määrittelisi veron yleiset ehdot, mutta käyttöönotto jäisi kunnalliseksi päätökseksi. Erillistä kokeiluhanketta ei valtiovarainministeriön mukaan järjestettäisi.

Faktalaatikko: mitä mallista tiedetään nyt?

  • Kohde: Lyhytaikainen, maksullinen majoittuminen.
  • Maksaja: Vero näkyisi matkailijan majoituksen hinnassa, mutta verovelvollisia olisivat majoituspalvelujen tarjoajat.
  • Laajuus: Valmistelun mukaan vero koskisi sekä kotimaisia että ulkomaisia matkustajia.
  • Taso: Vero määräytyisi prosenttiosuutena majoituksen hinnasta. Tarkka taso ei ole vielä tiedossa.
  • Tuotto: Verotuotto ohjautuisi sille kunnalle, joka veron ottaisi käyttöön.

Espoon majoitusmarkkina on kasvanut

Visit Espoon mukaan Espoossa rekisteröitiin vuonna 2025 yli 505 000 majoitusvuorokautta, mikä oli kaupungissa ennätystaso. Rekisteröidyn majoituksen kokonaismyynti nousi 32,2 miljoonaan euroon, ja kasvua edellisvuoteen verrattuna kertyi 13,5 prosenttia. Kotimaiset matkailijat muodostivat majoitusvuorokausista 68,4 prosenttia ja ulkomaiset matkailijat 31,4 prosenttia.

Kongressimatkailu näkyi samassa kehityksessä. Vuonna 2025 Espoossa järjestettiin Visit Espoon mukaan 75 kansainvälistä järjestökongressia, joissa oli lähes 10 000 osallistujaa. Kongresseista syntyneen matkailutulon arvioitiin nousseen lähes 15 miljoonaan euroon.

Matkailuala varoittaa kilpailukykyvaikutuksista

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa suhtautui lainvalmisteluun kriittisesti. Järjestön mukaan uusi vero heikentäisi hotellialan tilannetta ja voisi vaikuttaa investointihalukkuuteen kunnissa, jotka ottaisivat veron käyttöön. Yle kertoi 17.4.2026, että MaRa kehottaa jäsenyrityksiään välttämään hotelli-investointeja sellaisiin kuntiin, jotka ottavat matkailijaveron käyttöön.

Toisen näkökulman toi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, joka piti lausunnossaan matkailijaveron mahdollistamista kunnille perusteltuna. VATTin mukaan verolla voidaan kompensoida matkailusta kunnalle aiheutuvia kustannuksia ja paikallisille asukkaille syntyviä haittoja.

Mitä majoittujan ja yrittäjän kannattaa seurata?

  • Vuoden 2026 lausuntokierros: Siinä tarkentuu, millaista mallia hallitus vie eteenpäin.
  • Veron laskentatapa: Prosenttipohjainen malli voi vaikuttaa eri tavalla edulliseen ja kalliiseen majoitukseen.
  • Kunnan päätös: Mahdollinen vero ei tulisi automaattisesti käyttöön, vaan vaatisi erillisen kunnallisen päätöksen.
  • Hintaviestintä: Majoitusalan yrityksille selkeä hinnoittelu ja asiakkaalle näkyvät ehdot olisivat ratkaisevia, jos vero myöhemmin otettaisiin käyttöön.

Läpinäkyvyys ratkaisee, jos vero etenee

Matkailijavero jakaa näkemyksiä, koska se koskee samaan aikaan kuntataloutta, yritysten kustannuksia ja matkailijan hintakokemusta. Toimiva ratkaisu edellyttäisi selkeää mallia, kevyttä hallinnollista toteutusta ja avointa tietoa siitä, mihin mahdolliset tulot käytettäisiin. Jos veroa joskus sovellettaisiin Espoossa, sen hyväksyttävyyttä lisäisi se, että tuotto ohjattaisiin näkyvästi matkailua, ympäristöä, liikkumista ja kaupunkipalveluja parantaviin kohteisiin.

Lähteet