Otaniemestä tuli uusi kartta pienpedoille – tutkimus avaa, missä näätäeläimet menestyvät Suomessa
Otaniemi, 15.4.2026. Aalto-yliopistosta julkaistu tutkimus kertoo ensimmäistä kertaa koko Suomen mittakaavassa, millaisissa elinympäristöissä näätä, kärppä ja lumikko menestyvät parhaiten. Espoo-näkökulmasta uutinen on kiinnostava jo siksi, että tutkimus tuli Otaniemestä – mutta myös siksi, että tulokset muistuttavat metsän rakenteen merkityksestä tavalla, joka ulottuu suojelusta maankäyttöön asti.
Lajien välillä on iso ero
Tutkimuksen tärkein viesti on se, etteivät pienet näätäeläimet tarvitse samaa maisemaa. Näätä viihtyy tiheissä ja monikerroksisissa varttuneemmissa metsissä. Kärppä pystyy hyödyntämään sekä metsiä että avoimempia alueita. Lumikon esiintyminen taas näyttää kytkeytyvän vähemmän metsän rakenteeseen ja enemmän maanpinnan kasvillisuuteen sekä ravinnon saatavuuteen.
Tiivistetty havaintolaatikko
- Näätä: suosii varttuneita, tiheitä ja rakenteeltaan monipuolisia metsiä.
- Kärppä: liikkuu joustavammin metsien ja avoimempien alueiden välillä.
- Lumikko: näyttää olevan sidoksissa ennen kaikkea maanpinnan kasvillisuuteen ja myyräsaaliiseen.
Taantuma näkyy jo koko maassa
Tulos ei tule tyhjiöön. Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan kaikkien kolmen lajin kannat ovat heikentyneet monin paikoin viime vuosikymmenten aikana. Etelä-Suomessa näädän kanta on pudonnut noin puoleen 1990-luvun tasosta, kärpän kannasta on hävinnyt noin 84 prosenttia ja lumikkokannasta noin 70 prosenttia. Tarkkaa syytä ei ole vahvistettu, mutta taustalla voi olla muun muassa myyräsyklien heikkenemistä ja metsien rakenteen muutoksia.
Otaniemen uutinen on myös metsien uutinen
Tutkimuksessa yhdistettiin lentolaserkeilausta ja lumijälkiaineistoa, mikä tekee tuloksista aiempaa tarkempia ja laajempia. Espoossa jutun paikallinen arvo syntyy siitä, että kyse ei ole vain eläinuutisesta. Se on samalla muistutus siitä, että metsän tiheys, kerroksellisuus ja maaston rakenne eivät ole vain maiseman yksityiskohtia, vaan elinympäristöjen perusosia.
