Espoon metro kohti 120 sekunnin vuoroväliä: uusi kulunvalvonta ja M400-junat tuovat 25 % lisäkapasiteettia 2030-luvun alussa
Espoon metro uudistuu: uusi junankulunvalvonta ja radioverkko etenevät – tähtäimessä 120 sekunnin vuoroväli
Pääkaupunkiseudun metron järjestelmiä uudistetaan vaiheittain osana METKA-hanketta, jonka tavoitteena on parantaa turvallisuutta, luotettavuutta ja kapasiteettia. Espoon ja Helsingin kaupunginhallitukset ovat hyväksyneet hankesuunnitelman korotuksen (Espoo 27.10., Helsinki 3.11.), ja hanke etenee valtuustojen käsittelyyn. Ehdolliset hankintapäätökset uudesta junankulunvalvontajärjestelmästä ja radioverkosta on tehty. sttinfo.fi
Uusitut järjestelmät mahdollistavat metron vuorovälin tihentämisen tulevaisuudessa 120 sekuntiin. Kaupunkiliikenne Oy:n hankejohtaja Heikki Viikan mukaan noin 25 prosentin kapasiteettilisäys vastaa vaikutuksiltaan useita uusia raitiolinjoja tai moottoritien lisäkaistaa, mutta huomattavasti pienemmin kustannuksin ja päästöin. Liikenteenohjausjärjestelmän on tarkoitus valmistua 2030-luvun alussa. kaupunkiliikenne.fi
Kalustopuolella M400-sarjan uusien metrojunien suunnitelma etenee, ja ne korvaavat vanhimmat M100- ja M200-junat, kun valtuustopäätökset on tehty ja toteutus käynnistyy. Matkustajaliikenne uusilla junilla arvioidaan alkavan 2030-luvun alussa. Espoolaisille tämä tarkoittaa pitkällä aikavälillä tiheämpiä vuoroja Kivenlahden suunnassa ja sujuvampia vaihtoja. sttinfo.fi
Jo lähiviikkoina arkea helpottaa myös HSL:n kausipoikkeus: metro kulkee perjantai–lauantai- ja lauantai–sunnuntaiöinä kaksi tuntia tavallista pidempään 14.11.–13.12., mikä lisää myöhäisillan yhteyksiä myös Länsimetron asemille. hsl.fi
Näkökulma
METKA osoittaa, että kapasiteettia voi lisätä fiksusti parantamalla olemassa olevaa infraa. Kun väestö ja työpaikat kasvavat Otaniemessä, Keilaniemessä ja Espoonlahdessa, kysymys ei ole vain raiteista ja signaaleista vaan kaupunkilaisten ajasta, arjen sujuvuudesta ja ilmastosta. Päätösten edetessä on syytä varmistaa myös pitkäjänteinen rahoitus ja hankkeiden yhteensovitus asuntotuotannon sekä yritysalueiden kehityksen kanssa – jotta investointi tuottaa mahdollisimman paljon hyvinvointia mahdollisimman vähällä ylimääräisellä rakentamisella.
