Espoo pitää kunnallisveron 5,3 %:ssa – kiristää kiinteistöveroa yrityksille ja kakkosasunnoille 2026
Espoo pitää kunnallisveron 5,3 prosentissa – kiinteistöveroon korotuksia yrityskiinteistöihin ja kakkosasuntoihin vuonna 2026
Espoon kaupunginvaltuusto päätti 20.10.2025 säilyttää vuoden 2026 tuloveroprosentin 5,3 prosentissa. Samalla se vahvisti kiinteistöveroprosentit: rakennusten yleinen 1,30 %, maapohjan yleinen 1,30 %, vakituisen asunnon 0,41 %, muun asuinrakennuksen 1,15 % ja rakentamattoman rakennuspaikan 4,43 %. Kaupungin arvion mukaan korotukset lisäävät kiinteistöveron tuottoa yhteensä noin 14,4 miljoonalla eurolla. espoo.oncloudos.com
Käytännössä muutokset kohdistuvat etenkin yritysten kiinteistöihin. Muun asuinrakennuksen veroprosentti nousi valtuuston päätöksellä 1,15:een kaupunginhallituksen alkuperäisen 1,30:n sijaan. Vakituisen asunnon kiinteistövero sekä tuloveroprosentti pysyvät ennallaan, jolloin valtaosalle espoolaisista verotus ei muutu. sttinfo.fi
Päätösten taustalla ovat kaupungin mukaan heikko talous- ja työllisyyskehitys vuonna 2025 sekä tarve turvata veropohjaa. Ensi vuoden kunnallisveron kasvuun vaikuttavat ennakoitu talouden piristyminen ja palkkatulojen nousu, mutta näkymiin liittyy riskejä. espoo.oncloudos.com
Seudullisesti linja on maltillinen: myös Helsinki päätti 5.11.2025 pitää kunnallisveron 5,30 prosentissa eikä korottaa kiinteistöveroja strategiansa mukaisesti. Vertailu korostaa, että pääkaupunkiseudulla haetaan tasapainoa palveluiden rahoituksen ja asumiskustannusten välillä. hel.fi
Näkökulma
Espoon ratkaisu on kompromissi: se säästää asukkaiden kukkaroa mutta hakee lisätuloja kiinteistöistä, joilla on vahvempi veronkantokyky. Laajemmin kysymys on kuntatalouden kestävyydestä – miten rahoittaa kasvavan kaupungin koulut, hoiva ja infra, kun valtion kompensaatiot ja suhdanteet heiluttavat veropohjaa. Ratkaisuja voivat olla tuottavuutta parantavat digipanostukset, maankäytön ja joukkoliikenteen tiiviimpi kytkentä, maan arvonnousun parempi talteenotto sekä kumppanuusmallit, joissa yksityinen ja julkinen jakavat investointien riskit ja hyödyt. Pidemmällä aikavälillä myös verojärjestelmän painopisteen tarkastelu – työn verotuksesta haittoihin, maankäyttöön ja päästöihin – voisi tasata suhdanneherkkyyttä ja vahvistaa hyvinvointia.
