Hallitus tarkentaisi sote-ammattilaisten kielitaitovaatimuksia
Espoo, 22.10.2026. Hallitus esittää tarkennuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kielitaitovaatimuksiin. Tavoitteena on parantaa potilaiden ja asiakkaiden turvallisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi 22.10.2026 esityksestä, jossa vahvistettaisiin viranomaisen mahdollisuuksia tarkistaa kielitaitoa ja täsmennettäisiin työnantajan vastuuta.
Keiden kielitaitoa tarkistettaisiin?
Lupa- ja valvontavirasto voisi tarkistaa myös sellaisen ammattioikeuden hakijan kielitaidon, joka on suorittanut tutkintonsa Suomessa muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Virasto määräisi tarkemmin vaadittavasta tasosta, hyväksyttävistä selvityksistä ja siitä, missä vaiheessa hakemuksen käsittelyä kielitaito pitää osoittaa.
Mitä työnantajalta edellytettäisiin?
Työnantajan velvollisuutta täsmennettäisiin niin, että työntekijällä on työtehtäviensä edellyttämä kielitaito koko palvelussuhteen ajan. Kyse olisi siis myös työn aikana tarvittavan osaamisen varmistamisesta.
Potilaan näkökulmasta asian ytimessä on ymmärrettävä vuorovaikutus: oireista kertomisen ja hoito-ohjeiden vastaanottamisen on onnistuttava.
Ministeriön mukaan kielitaitoa koskevaa sääntelyä myös yhdenmukaistettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Esitys on osa ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön vaiheittaista uudistamista.
Milloin muutos tulisi voimaan?
Lakien tavoiteltu voimaantulopäivä on 1.9.2027. Kyse on hallituksen esityksestä, joten uudet säännökset eivät ole vielä voimassa.
Kielen oppimiseen tarvitaan tukea
Ammattiliitto JHL otti kantaa valmisteltuihin muutoksiin 21.10.2026 julkaisemassaan lausuntouutisessa. Liitto kannattaa kielitaitovaatimusten muuttamista varauksellisesti, mutta painottaa, että vaatimusten rinnalle tarvitaan mahdollisuuksia oppia kieltä ja saada siihen tukea.
JHL:n mukaan työnantajille pitäisi tarjota käytännön välineitä kielitaidon arviointiin. Arvioinnin pitää liiton mielestä olla tasapuolista ja perusteltua. Jos osaamisessa havaitaan puutteita, ensisijaisen ratkaisun tulisi olla kielitaidon kehittäminen, johon osallistuvat sekä työntekijä että työnantaja.
Liitto korostaa osaamisen varmistamista myös silloin, kun työntekijät siirtyvät toistensa tehtäviin. Työnjaon joustavuus edellyttää, että työntekijällä on todelliset valmiudet hoitaa hänelle osoitetut tehtävät. Kasvavan työn vaativuuden pitäisi liiton mukaan näkyä palkassa.
