Lintuvesien kunnostus auttaa vesilintuja, mutta sorsakantojen väheneminen jatkuu

Espoo, 15.10.2026. Kunnostetuilla lintuvesillä elää enemmän lintuja ja lintulajeja kuin hoitamattomilla alueilla. Sorsien, sotkien ja nokikanan väheneminen on silti jatkunut. Tulos käy ilmi Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksesta, josta tiedotettiin 15.10.2026.

Tutkimus perustuu lähes tuhannen suomalaisen lintuveden havaintoihin vuosilta 1986–2019. Tutkijoiden mukaan kosteikkojen hoito on ollut hyödyllistä, mutta sen laajuus ei ole riittänyt pysäyttämään vesilintukantojen pitkäaikaista heikkenemistä.

Kaikki lajit eivät hyötyneet yhtä paljon

Selvimmin kunnostuksista hyötyivät joutsenet, hanhet ja haikarat. Niiden määrät kasvoivat hoidetuilla alueilla nopeammin kuin hoitamattomilla.

Myös joillakin vähenevillä lajeilla havaittiin myönteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi äärimmäisen uhanalaisen punasotkan väheneminen oli hoidetuilla lintuvesillä hitaampaa.

Sorsien, sotkien ja nokikanan yleistä vähenemistä hoitotoimet eivät kuitenkaan pysäyttäneet.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Petteri Lehikoinen korostaa tiedotteessa, ettei tuloksia pidä tulkita kunnostusten epäonnistumiseksi. Ilman tehtyä työtä lintukantojen tilanne voisi olla nykyistä heikompi.

Kosteikkoja voidaan hoitaa monin tavoin

Tutkimuksessa tarkasteltuja hoitotoimia olivat esimerkiksi rantaniittyjen niitto ja laidunnus, vesikasvillisuuden poistaminen sekä vieraspetojen pyynti.

Joillakin kohteilla on myös vähennetty särkikaloja ravintoverkon tilan parantamiseksi.

Toimenpiteet valitaan alueen olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi rantaniityn avoimuuden palauttaminen voi auttaa eri lintulajeja kuin vesikasvillisuuden käsittely.

Perämeren rantaniityillä laajemmat kunnostukset ovat jo johtaneet lintukantojen kasvuun. Tutkijoiden mukaan esimerkki osoittaa, että riittävän laajalla hoidolla voidaan saavuttaa tuloksia.

Espoossa seurataan kuutta arvokasta lintuvettä

Espoon kaupunki aloitti lintuvesiensä pesimälinnuston seurannan vuonna 1984. Kartoituksia on tehty myöhemmin vuosina 1990, 2000, 2008, 2015 ja 2022.

Seurattavat alueet ovat Espoonlahti, Kaitalahti, Finnoonlahti, Iso Huopalahti, Espoon Pitkäjärvi ja Matalajärvi.

Espoon omat linnustoselvitykset ovat erillisiä valtakunnallisesta tutkimuksesta. Lokakuussa julkaistu tiedote ei kerro, mitkä Espoon lintuvedet mahdollisesti sisältyivät tutkimusaineistoon, eikä siinä esitetä Espoo-kohtaisia tuloksia.

Uudempien kunnostusten tuloksia odotetaan

Tutkimus käsittelee aikaa ennen 2020-luvulla käynnistynyttä Helmi-elinympäristöohjelmaa. Sen vaikutuksia ei siis vielä arvioitu.

Helmi-ohjelmassa kosteikkojen ja muiden elinympäristöjen hoitoon on suunnattu aiempaa enemmän rahoitusta. Tutkijat pitävät pitkäjänteistä rahoitusta tärkeänä, sillä kunnostettujenkin alueiden tila voi heikentyä uudelleen ilman jatkohoitoa.

Lokakuussa 2026 julkaistut tulokset tukevat kosteikkojen kunnostamisen jatkamista. Samalla ne osoittavat, ettei yksittäisten kohteiden hoito yksin riitä kääntämään koko maan vesilintukantoja kasvuun.

Lähteet

• Helsingin yliopisto 15.10.2026: Sorsien ja sotkien väheneminen jatkuu ilman laajamittaista lintuvesien hoitoa
• Journal of Applied Ecology 2026: Contrasting Conclusions in the Study of Wetland Bird Abundances Show the Importance of Multi-Level Insights Into Protection and Restoration Actions
• Espoon kaupunki: Luonnonsuojelu ja lintuvesien pesimälinnuston seurannat
• Kuvituskuva – Wikimedia Commons (Simo Räsänen), CC BY-SA 4.0