Aallon tutkimus: taloushallinnon tekoälymuutos alkaa työntekijöiden kokeiluista

Aallon tutkimus: taloushallinnon tekoälymuutos alkaa työntekijöiden kokeiluista
Kuvituskuva – Pexels (Kindel Media).

Espoo, 15.9.2026. Taloushallinnon tekoälymuutos voi alkaa työntekijän tavallisesta työpäivästä eikä johdon käynnistämästä suuresta järjestelmähankkeesta. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksessa käyttöönotto eteni usein yksittäisistä kokeiluista kohti laajempia toimintatapojen muutoksia.

Aalto kertoi tutkimuksesta 15.9.2026. Aineisto perustuu yhdeksän suomalaisen yrityksen talousjohdon haastatteluihin.

Tutkijat Seppo Ikäheimo, Olli-Pekka Lumijärvi ja Jukka Sihvonen kuvaavat havaintojaan myös 12.9.2026 julkaistussa The European Business Review -artikkelissa. Mukana oli yrityksiä muun muassa teollisuudesta, kaupasta, energia-alalta ja rahoituspalveluista.

Käyttöönoton neljä tasoa

  1. Oman työn helpottaminen. Työntekijä ottaa tekoälyavustajan tueksi päivittäisiin tehtäviin, kuten tiedonhakuun tai tekstien valmisteluun.
  2. Rutiinien automatisointi. Käyttö laajenee taloushallinnon toistuviin tehtäviin, esimerkiksi laskujen käsittelyyn ja raportointiin.
  3. Toiminnan ennakointi. Tekoälyä hyödynnetään ennusteissa, poikkeamien tunnistamisessa ja ajantasaisessa analyysissä.
  4. Liiketoiminnan päätöksenteko. Tavoitteena on muuttaa laajemmin taloushallinnon roolia yrityksen suunnittelussa ja johtamisessa.

Kaikki haastatellut yritykset eivät olleet edenneet mallin loppuun. Tutkijoiden artikkelin mukaan valtaosa oli rutiiniprosessien automatisoinnin tasolla. Vain muutama oli siirtynyt osittain seuraavaan vaiheeseen, ja laajin strateginen käyttö oli pääosin tavoite tai rajattujen kokeilujen kohde.

Ihminen tarkistaa tuloksen

Professori Seppo Ikäheimo korostaa Aallon tiedotteessa luotettavuuden merkitystä. Taloushallinnossa tekoälyn tuottamien tietojen on oltava tarkkoja, tietoturvallisesti käsiteltyjä ja jälkikäteen tarkastettavia. Ihmisen tekemä tarkistus säilyy olennaisena.

Tutkijoiden laajemmassa artikkelissa keskeiseksi käytännön esteeksi nousee yritysten tiedon hajanaisuus. Jos sama tunnusluku määritellään eri järjestelmissä eri tavoin, myös tekoälyn tuottama tulkinta voi johtaa harhaan.

Tutkimuksen viesti ei siksi ole mahdollisimman nopea käyttöönotto kaikissa tehtävissä. Eteneminen kannattaa tutkijoiden mukaan aloittaa rajatuista kohteista, joissa hyödyt ja riskit tunnetaan. Samalla tarvitaan koulutusta, yhteisiä pelisääntöjä ja johdon tukea.

Lähteet