Espoolainen kansanedustaja arvostelee sote-rahoituksen indeksikorotusta

Espoo, 30.8.2026. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kokoomuksen kansanedustaja Henrik Vuornos arvostelee valtiovarainministeriössä esitettyä näkemystä, jonka mukaan hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotusten jäädyttäminen olisi ongelmallista.

Vuornoksen kannanotto julkaistiin Kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotteena 30.8.2026. Kyse on poliittisesta puheenvuorosta, ei valtion tekemästä rahoituspäätöksestä tai Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle osoitetusta leikkauksesta.

Kannanotto kohdistuu menojen kasvuun

Vuornos katsoo, että indeksikorotuksen jäädyttäminen olisi keino hillitä hyvinvointialueiden menojen tulevaa kasvua. Hänen mukaansa 27,5 miljardin euron kokonaisuudesta olisi mahdollista löytää indeksikorotuksen suuruisia tuottavuussäästöjä vaarantamatta perustuslain turvaamia palveluja.

Vuornos arvostelee myös hyvinvointialueiden rahoitusmallin kannustimia. Hänen mukaansa alueiden pitäisi joutua kantamaan nykyistä selvemmin vastuuta talousarvion ylityksistä.

Nämä ovat tiedotteen julkaisijan poliittisia arvioita. Tiedote ei sisällä yksityiskohtaista laskelmaa siitä, mistä palveluista, hallinnosta tai toimintatavoista säästöt käytännössä muodostuisivat.

Varmennettu luku on 27,5 miljardia euroa

Valtiovarainministeriön ehdotuksessa hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus olisi vuonna 2027 noin 27,5 miljardia euroa. Kokonaisuus kasvaisi noin 340 miljoonaa euroa vuoden 2026 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Pelkkä nettokasvu ei kuitenkaan kuvaa kaikkia rahoitukseen sisältyviä muutoksia. Indeksikorotuksen arvioidaan lisäävän rahoitusta noin 697 miljoonaa euroa ja palvelutarpeen kasvun noin 248 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan vuoden 2025 tilinpäätöksiin perustuva jälkikäteistarkistus vähentäisi rahoitusta noin 394 miljoonaa euroa. Tehtävälainsäädäntöön ja asiakasmaksuihin liittyvien muutosten yhteisvaikutukseksi on arvioitu 187 miljoonan euron vähennys.

Kokonaisrahoitus muodostuu siten useista vastakkaisiin suuntiin vaikuttavista tekijöistä. Indeksikorotuksen jäädyttäminen ei olisi sama asia kuin yhden valmiin menokohdan poistaminen.

Perustuslakikysymys jäi tiedotteessa avoimeksi

Vuornoksen tiedote viittaa Helsingin Sanomissa 30.8.2026 julkaistuun valtiovarainministeriön finanssineuvos Tanja Rantasen näkemykseen. Tiedotteen mukaan Rantanen piti indeksien jäädyttämistä ongelmallisena.

Tiedote ei kuitenkaan esittele Rantasen tai valtiovarainministeriön oikeudellisia perusteluja kokonaisuudessaan. Sen perusteella ei voida ratkaista, millainen rahoitustason muutos olisi perustuslain kannalta mahdollinen tai missä vaiheessa muutos vaarantaisi riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen.

Ratkaisevaa ei ole yksin valtion kokonaismääräraha, vaan myös se, miten rahoitus jakautuu alueille, millainen palvelutarve niillä on ja pystyvätkö alueet toteuttamaan lakisääteiset tehtävänsä.

Espoon palveluista ei kerrottu leikkauspäätöstä

Espoon sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista vastaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Valtakunnallinen 27,5 miljardin euron ehdotus ei vielä kerro, kuinka paljon rahoitusta Länsi-Uusimaa lopulta saa tai miten mahdolliset muutokset kohdistuisivat Espoossa toimiviin palveluihin.

Kannanotosta ei siten voi päätellä, että jokin terveysasema, neuvola, vanhuspalvelu tai pelastustoimen yksikkö olisi päätetty lakkauttaa tai supistaa. Tällaisia Espoota koskevia päätöksiä tiedotteessa ei esitetä.

Myös valtion vuoden 2027 budjetti oli 30.8.2026 edelleen valmistelussa. Valtiovarainministerin ehdotuksen loppusumma oli 92,2 miljardia euroa ja alijäämä 12,9 miljardia euroa, mutta hallituksen neuvottelut ja eduskuntakäsittely olivat vielä edessä.

Palvelujen tuloksia on seurattava eurojen rinnalla

Julkisen talouden tasapainottaminen ja riittävien palvelujen turvaaminen eivät ratkea pelkällä yhdellä rahoitusluvulla. Mahdollisia tuottavuustoimia olisi arvioitava yhdessä hoitoon pääsyn, jonojen, henkilöstötilanteen, palvelujen saavutettavuuden ja asiakasturvallisuuden kanssa.

Talouden kannalta kestävä ratkaisu vähentää kustannuksia ilman, että ongelmat siirtyvät myöhemmäksi kalliimpaan erikoissairaanhoitoon, päivystykseen tai muihin korjaaviin palveluihin. Avoimet vaikutusarviot auttaisivat myös erottamaan todelliset toimintatapojen parannukset pelkistä lyhytaikaisista menoleikkauksista.

Lähteet

• Kokoomuksen eduskuntaryhmä: Henrik Vuornoksen kannanotto hyvinvointialueiden indeksirahoitukseen
• Valtiovarainministeriö: Valtiovarainministerin budjettiehdotus vuodelle 2027
• Espoon kaupunki: Henrik Vuornos
• Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue: Aluevaltuuston tehtävät
• Kuvituskuva – Wikimedia Commons (Ypsilon from Finland), CC0 1.0