Ikääntyneiden kaatumisriski halutaan tunnistaa nykyistä aiemmin
Espoo, 28.8.2026. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue käynnistää syyskuussa 2026 nelivuotisen projektin, jonka tavoitteena on tunnistaa erityisesti ikääntyneiden kaatumisriski nykyistä aikaisemmin. Projekti koskee koko hyvinvointialuetta, Espoo mukaan lukien.
Tarkkaa käynnistyspäivää ei ilmoitettu 28.8.2026 julkaistussa tiedotteessa. Hanke jatkuu vuosina 2026–2029, ja sen aikana hyvinvointialueelle rakennetaan yhteinen malli kaatumisriskin arviointiin, ehkäisevien toimien käynnistämiseen ja tulosten seurantaan.
Nykyiset käytännöt vaihtelevat
Hyvinvointialueen mukaan kaatumisriskiä arvioidaan tällä hetkellä eri tavoin eri palveluissa. Tunnistaminen voi riippua yksittäisen ammattilaisen osaamisesta, minkä vuoksi osa riskissä olevista asiakkaista jää löytymättä tai pääsee ehkäisevien palvelujen piiriin vasta myöhään.
Uuden mallin on tarkoitus yhdistää ikääntyneiden palvelut, terveyspalvelut, asumisen palvelut, kunnat, järjestöt ja ostopalvelujen tuottajat samaan toimintaketjuun. Tavoitteena on siirtää painopistettä vammojen hoidosta kaatumisten ennakointiin.
Lonkkamurtumia todettiin 580
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella todettiin vuonna 2025 yhteensä 580 lonkkamurtumaa. Tiedotteen mukaan lonkkamurtumien esiintyvyys oli alueella 0,6 prosenttia, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asettama tavoitetaso on 0,4 prosenttia.
Hyvinvointialueen tiedotteessa arvioidaan, että joka toinen 80 vuotta täyttänyt kaatuu ja puolet kaatumisista aiheuttaa jonkin vamman. Suomessa kaatumisten seurauksena syntyy vuosittain noin 45 000 hoitojaksoa ja 6 000–9 000 lonkkamurtumaa.
Yhden lonkkamurtuman kustannukseksi arvioidaan yli 30 000 euroa. Taloudellisen kuormituksen lisäksi seurauksena voi olla liikkumisen pelkoa, toimintakyvyn heikkenemistä ja aiempaa suurempi avuntarve.
Viisi turvallista askelta arkeen
-
Pidä liikkuminen mukana arjessa. Terveyskylän mukaan liikuntaharjoittelu on tärkein yksittäinen keino ehkäistä kaatumisia. Tasapainoharjoituksia tulee tehdä oma toimintakyky huomioiden ja tukevan seinän, kaiteen tai muun tuen lähellä.
-
Tarkista kulkureitit ja valaistus. Kaatumisvaaraan vaikuttavat myös ympäristön tekijät, kuten kävelypintojen turvallisuus ja riittävä valaistus. Kodin tavallisimmat reitit kannattaa käydä läpi rauhallisesti.
-
Ota lääkitys puheeksi ammattilaisen kanssa. Osa lääkkeistä voi aiheuttaa väsymystä, huimausta tai verenpaineen laskua. Lääkkeitä ei pidä lopettaa tai muuttaa omin päin, vaan mahdollinen lääkehoidon arvio tehdään lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
-
Huolehdi ruoasta ja nesteestä. Riittävä energian, proteiinin, kalsiumin ja D-vitamiinin saanti tukee lihaksia ja luustoa. Liian vähäinen juominen voi heikentää vointia ja lisätä kaatumisvaaraa.
-
Hakeudu arvioon toistuvien kaatumisten jälkeen. Terveyskylä neuvoo hakeutumaan terveydenhuollon ammattilaiselle, jos henkilö on kaatunut viimeisen vuoden aikana vähintään kahdesti tai hänen terveydentilansa tai liikkumiskykynsä on heikentynyt olennaisesti.
Ohjeet ovat yleisiä eivätkä korvaa yksilöllistä arviota. Sopivat harjoitteet ja muut ehkäisevät toimet riippuvat terveydentilasta, lääkityksestä, liikkumiskyvystä ja elinympäristöstä.
Vaikutuksia ei vielä tunneta
Projekti on vasta käynnistymässä, joten sen vaikutuksista kaatumisten tai lonkkamurtumien määrään ei ole vielä tuloksia. Yhteinen toimintamalli voi kuitenkin auttaa löytämään riskit aikaisemmin ja vähentämään tilanteita, joissa ehkäisevä tuki alkaa vasta ensimmäisen vakavan vamman jälkeen.
Nelivuotinen toteutusaika antaa mahdollisuuden kokeilla käytäntöjä, seurata niiden toimivuutta ja liittää hyväksi havaitut toimintatavat pysyväksi osaksi palveluja. Tulosten kannalta ratkaisevaa on, kuinka johdonmukaisesti riskinarviointi ja jatko-ohjaus toteutuvat eri puolilla Länsi-Uuttamaata.
