Alle 25-vuotiaiden työttömyys kasvoi Espoon ja Kauniaisten työllisyysalueella 31,5 prosenttia
Espoo, 24.8.2026. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi Espoon ja Kauniaisten työllisyysalueella vuodessa 31,5 prosenttia. Kesäkuussa 2026 työttömänä oli 2 440 nuorta, mikä oli 584 enemmän kuin kesäkuussa 2025, kertoo Espoon kaupunki.
Kaupunginhallituksen työllisyys- ja kotoutumisjaosto käsitteli tilannetta 24.8.2026. Tilannekuva perustuu pääosin kesäkuun tietoihin ja koskee Espoon ja Kauniaisten yhteistä työllisyysaluetta. Lukuja ei siksi pidä tulkita pelkästään Espoon kuntaluvuiksi.
Kesäkuun tilannekuva
- 21 007 työtöntä työnhakijaa
- Määrä kasvoi vuodessa 8,4 prosenttia.
- 8 338 pitkäaikaistyötöntä
- Määrä kasvoi 8,9 prosenttia.
- 2 440 alle 25-vuotiasta työtöntä
- Kasvua kertyi 31,5 prosenttia.
- 1 130 uutta avointa työpaikkaa
- Määrä oli 51,7 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
Nuorten luku erottuu kehityksestä
Nuorten työttömyys kasvoi huomattavasti nopeammin kuin kaikkien työttömien työnhakijoiden määrä. Alle 25-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä oli kesäkuussa 335, mikä oli 14,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Työttömistä nuorista 1 381 oli suorittanut toisen asteen tutkinnon. Vieraskielisiä nuoria työttömiä oli 791, ja heidän määränsä kasvoi vuodessa 189 henkilöllä.
Luvut eivät kerro, missä määrin ryhmät ovat päällekkäisiä. Sama nuori voi kuulua sekä toisen asteen tutkinnon suorittaneisiin että vieraskielisiin työnhakijoihin. Julkaisu ei myöskään sisällä ryhmien väestöosuuksia, joten pelkistä henkilömääristä ei voida päätellä koulutuksen tai äidinkielen olevan työttömyyden syy.
Avoimia paikkoja syntyi samaan aikaan enemmän
Tilannekuva on kaksijakoinen. Työttömyys kasvoi, mutta uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 1 130 eli yli puolet enemmän kuin vuotta aiemmin.
Avoimen paikan ilmoittaminen ei kuitenkaan tarkoita, että paikka täyttyy tai että se vastaa nuorten työnhakijoiden osaamista, sijaintia ja elämäntilannetta. Espoon tiedote ei erittele työpaikkojen toimialoja, työsuhteiden kestoa tai vaadittua kokemusta.
Lukujen rinnakkaisuus voi viitata kohtaanto-ongelmaan: työvoimaa ja avoimia tehtäviä on samanaikaisesti, mutta ne eivät kohtaa riittävän nopeasti. Varmoja johtopäätöksiä ei silti voida tehdä ilman tarkempaa toimiala- ja ammattitietoa.
Nopea kasvu ja matala taso voivat esiintyä yhtä aikaa
Espoon ja Kauniaisten työllisyysalueella työttömyyden kasvu oli kaupungin mukaan suurten kaupunkien nopeimpia. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli kuitenkin edelleen suurten kaupunkien matalimpia.
Havainnot eivät ole ristiriidassa. Työttömyys voi kasvaa nopeasti alueella, jonka lähtötaso on ollut muita matalampi. Prosentuaalinen muutos kuvaa kehityksen vauhtia, kun taas työttömien osuus kertoo tilanteen tasosta.
Palvelujen vaikutuksia aiotaan mitata tarkemmin
Espoon kaupunki pitää työllisyysalueen vahvuuksina osaamiskeskusmallia, koulutuspalveluja, työnantajayhteistyötä ja tiedon hyödyntämistä. Työllisyyspalveluissa kehitetään nyt vaikuttavuuden arviointia, jotta palvelujen yhteyttä työllistymiseen ja tulojen kehitykseen voidaan seurata nykyistä paremmin.
Tilannekuvaan ei sisältynyt uutta nuorten työllisyysohjelmaa. Kasvun katkaiseminen edellyttää käytännössä nopeita yhteyksiä työnantajiin, osaamista täydentävää koulutusta sekä tukea jo työttömyyden ensimmäisinä viikkoina. Erityistä huomiota tarvitaan nuoriin, joiden työnhaku pitkittyy tai joiden kielitaito rajaa mahdollisia työtehtäviä.
Avointen työpaikkojen kasvu antaa tilanteeseen varovaisen myönteisen näkökulman: työvoiman kysyntä ei ole kokonaan pysähtynyt. Seuraavat kuukausitiedot näyttävät, muuttuuko kysyntä toteutuneiksi rekrytoinneiksi ja hidastuuko nuorten työttömyyden kasvu.
