Huijari voi yrittää ohjata työntekijän palkan väärälle tilille
Espoo, 21.8.2026. Palkanmaksuun kohdistuvista sähköpostihuijauksista tehtiin useita ilmoituksia Kyberturvallisuuskeskukselle 14.–20.8.2026. Keskus kertoi tapauksista 21.8.2026 julkaisemassaan viikkokatsauksessa.
Huijauksen tavoitteena on saada työnantaja vaihtamaan työntekijän palkanmaksutili rikollisen hallitsemaan pankkitiliin. Kohteena ovat tavallisesti henkilöstöhallinnon työntekijät, palkanlaskijat ja esihenkilöt, joilla on mahdollisuus välittää tai hyväksyä tilinumeron muutos.
Kyberturvallisuuskeskus ei julkaissut ilmoituksista alueellista erittelyä. Tiedotteen perusteella ei siksi voida sanoa, kuinka monta yritystä tai organisaatiota Espoossa on joutunut yrityksen kohteeksi.
Viesti näyttää tavalliselta työasialta
Palkkahallintoon saapuva viesti voi näyttää ensisilmäyksellä tutun työntekijän lähettämältä. Siinä ilmoitetaan uusi pankkitili ja pyydetään käyttämään sitä seuraavassa palkanmaksussa.
Huijaus ei välttämättä sisällä vaarallista liitetiedostoa, epäilyttävää linkkiä tai selvää kirjoitusvirhettä. Se jäljittelee tavallista hallinnollista pyyntöä ja pyrkii sulautumaan työpäivän muiden viestien joukkoon.
Rikollinen voi käyttää oikean työntekijän nimeä ja tietoja, jotka ovat löytyneet esimerkiksi organisaation verkkosivuilta, ammatillisesta verkostosta tai aiemmasta tietovuodosta.
Koko lähettäjäosoite paljastaa usein ristiriidan
Sähköpostissa näkyvä lähettäjän nimi voidaan väärentää helposti. Tutun nimen alla voi olla organisaation oman osoitteen sijasta kokonaan ulkopuolinen sähköpostiosoite, kuten Gmail-tili.
Kyberturvallisuuskeskus neuvoo tarkistamaan aina lähettäjän koko sähköpostiosoitteen. Tarkistaminen ei silti yksin riitä, sillä myös oikea työtili voi olla kaapattu. Turvallisin ratkaisu on varmistaa muutos työntekijältä erillistä ja ennestään tunnettua yhteydenottotapaa käyttäen.
Samaan viestiketjuun vastaaminen ei ole varmistus
Huijaukseen vastaaminen ja lisävahvistuksen pyytäminen samasta sähköpostiosoitteesta ei katkaise rikollisen yhteyttä. Huijari voi vahvistaa oman pyyntönsä ja toimittaa tarvittaessa lisää uskottavalta näyttäviä tietoja.
Varmistuksessa on käytettävä viestistä riippumatonta yhteystietoa. Puhelinnumeroa ei pidä ottaa epäilyttävän viestin allekirjoituksesta, vaan organisaation omasta hakemistosta, henkilöstöjärjestelmästä tai aiemmista luotettavista tiedoista.
Jo maksetusta palkasta ilmoitetaan ensin pankille
Jos palkka on jo siirretty väärälle tilille, organisaation on otettava välittömästi yhteys omaan pankkiinsa. Nopealla ilmoituksella pankki saa tiedon oikeudettomasta maksusta ja voi selvittää, mitä siirrolle voidaan vielä tehdä.
Tapahtuneesta tehdään myös rikosilmoitus poliisille. Huijausviestin voi lisäksi ilmoittaa Kyberturvallisuuskeskukselle, jotta tietoa voidaan hyödyntää valtakunnallisen tilannekuvan muodostamisessa ja muiden organisaatioiden varoittamisessa.
Viestit, lähettäjäosoitteet, maksutiedot ja muut tapahtumaan liittyvät aineistot kannattaa säilyttää. Niistä voi olla hyötyä pankin, poliisin ja tietoturva-asiantuntijoiden selvityksissä.
Selkeä toimintatapa suojaa paremmin kuin yksittäinen varoitus
Palkanmaksuhuijausten torjuntaa ei kannata jättää yhden työntekijän tarkkaavaisuuden varaan. Organisaatio voi määrätä, että tilinumeron muuttaminen vaatii aina vahvan tunnistautumisen tai kahden henkilön hyväksynnän.
Yhteinen menettely helpottaa myös kiireessä työskentelevää palkanlaskijaa. Kun poikkeava pyyntö tarkistetaan aina samalla tavalla, työntekijän ei tarvitse arvioida yksin, vaikuttaako viesti riittävän uskottavalta.
Kyberturvallisuuskeskuksen katsaus osoittaa huijaustavan olevan aktiivisessa käytössä. Samalla suojauskeino on selkeä: yksi sähköpostista riippumaton varmistus voi katkaista koko huijausketjun ennen rahan siirtymistä.
