Espoon metsät ja viheralueet sitovat 113 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa
Espoo, 17.8.2026. Espoon metsät ja muu kasvillisuus sitovat ilmakehästä noin 113 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalvelujen HSY:n uusi hiilitaseselvitys. Voimakkaimmat hiilinielut sijaitsevat Pohjois-Espoon laajoilla metsäalueilla ja Espoon keskuspuistossa.
Ensimmäistä kertaa koko Espoon alueelta laadittu tarkka paikkatietopohjainen arvio kattaa puuston lisäksi maaperän, matalan kasvillisuuden ja maankäytön muutokset. Selvityksen tarkasteluvuodet ovat 2023–2024.
Espoon hiilitase lukuina
- 113 000 tonnia vuodessa
- Espoon metsien ja muun kasvillisuuden arvioitu hiilidioksidin nettosidonta.
- 15,9 prosenttia
- Luonnon hiilinielujen osuus Espoon vuoden 2024 kasvihuonekaasupäästöistä.
- 212 000 tonnia
- Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartassa määritelty jäljelle jäävien päästöjen määrä, joka pitäisi sitoa tai kumota muilla keinoilla.
Hiilinielu ja hiilivarasto ovat eri asioita
Hiilinielu kertoo, kuinka paljon kasvillisuus ja maaperä sitovat hiiltä tietyn ajanjakson aikana. Hiilivarasto puolestaan kuvaa kaikkea sitä hiiltä, joka on vuosien ja vuosikymmenten kuluessa kertynyt puihin, muuhun kasvillisuuteen ja maaperään.
HSY:n koko pääkaupunkiseutua koskevan tarkastelun mukaan lähes kolme neljäsosaa selvityksessä mukana olevasta hiilestä on varastoitunut metsiin ja erityisesti metsien maaperään. Nuuksion laajat kuusimetsät kuuluvat seudun merkittäviin hiilivarastoihin.
Vanhan metsän merkitys ei siten rajoitu siihen, kuinka nopeasti puut kasvavat yhden vuoden aikana. Pitkään häiriöttömänä säilyneeseen maaperään on voinut kertyä huomattava hiilivarasto, joka voi vapautua, jos alueen maankäyttö muuttuu voimakkaasti.
Eri-ikäiset metsät täydentävät toisiaan
Selvityksen mukaan pääkaupunkiseudun voimakkaita hiilinieluja ovat erityisesti kivennäismailla ja ojittamattomilla turvemailla kasvavat metsät. Hyvin hiiltä sitoviksi arvioitiin 40–80-vuotiaat kuusikot sekä vähintään 60-vuotiaat lehtipuumetsät.
Kuusen kasvu ja hiilensidonta ovat tavallisesti voimakkaimmillaan keski-ikäisessä metsässä. Iäkkäät lehtipuut puolestaan voivat jatkaa tehokasta hiilensidontaa vielä vanhetessaan. Hiilen kannalta toimiva kaupunkimetsien kokonaisuus sisältääkin eri-ikäistä ja rakenteeltaan vaihtelevaa metsää.
Metsien rinnalla myös puistot, pihat ja muut rakennetun ympäristön vihreät alueet ovat osa hiilinielua. HSY:n mukaan rakennetun ympäristön kasvillisuus muodostaa noin viidenneksen koko pääkaupunkiseudun maankäyttösektorin hiilinielusta. Osuus ei ole Espoo-kohtainen, mutta se osoittaa, ettei kaupunkivihreän merkitys rajoitu suuriin metsäalueisiin.
Rakentamisen sijainti muuttaa tasetta
Kasvullisen alueen muuttaminen rakennetuksi ympäristöksi voi vapauttaa hiiltä puustosta, muusta kasvillisuudesta ja maaperästä. Samalla alueen tuleva kyky sitoa hiiltä heikkenee. Vaikutus riippuu muun muassa alkuperäisestä maaperästä, puustosta ja siitä, kuinka paljon kasvillisuutta rakentamisen yhteydessä säilytetään.
Espoon kaupungin mukaan kasvua pyritään suuntaamaan olemassa oleville alueille, keskuksiin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien yhteyteen. Tiivistäminen ei automaattisesti poista rakentamisen luontovaikutuksia, mutta sillä voidaan vähentää painetta avata kokonaan uusia metsä- ja viheralueita rakentamiselle.
Paikkatietoaineisto voi auttaa vertailemaan suunnitteluvaihtoehtoja aiempaa tarkemmin. Sen avulla voidaan tunnistaa alueet, joilla rakentaminen aiheuttaisi suuren hiilivaraston menetyksen, sekä kohteet, joissa viherrakenteen säilyttäminen tai vahvistaminen olisi erityisen vaikuttavaa.
Nielu ei korvaa päästöjen vähentämistä
Espoon luonnon hiilinielut vastasivat vuonna 2024 noin 15,9 prosenttia kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä. Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartassa on arvioitu, että päästövähennysten jälkeen jäljelle jäävä 212 000 tonnin osuus pitäisi sitoa hiilinieluihin tai kumota muilla tavoilla.
Nykyinen 113 000 tonnin hiilinielu on tästä tavoitteesta vain noin puolet. Luku osoittaa metsien ja viheralueiden arvon, mutta samalla sen, ettei niiden varaan voida jättää koko ilmastotavoitetta. Ratkaisevaa on vähentää energiankäytön, liikenteen, rakentamisen ja kulutuksen päästöjä samalla, kun nykyisiä nieluja suojellaan.
Päivitetty Hiilineutraali Espoo -tiekartta ja esitys uusista päästövähennystoimista on määrä tuoda kaupunginhallituksen käsittelyyn 31.8.2026. Kaupunginvaltuuston käsittelyä suunnitellaan syksylle 2026, mutta tarkkaa päivää ei 17.8.2026 julkaistussa uutisessa ilmoitettu.
Tuloksiin liittyy epävarmuutta
HSY muistuttaa, ettei uusia tuloksia voi verrata suoraan alueen aikaisempiin hiilinielulaskelmiin. Menetelmät, lähtöaineistot ja kasvumallit ovat muuttuneet. Maaperän ja maankäytön hiilitaseeseen liittyy muutenkin epävarmuuksia, joita tarkennetaan menetelmien ja seuranta-aineistojen kehittyessä.
Selvityksen vahvuus on alueellinen tarkkuus. Se ei anna muuttumatonta arvoa jokaiselle metsälle, mutta tarjoaa yhteisen lähtökohdan sille, miten Espoon maankäyttöä, metsien hoitoa ja kaupunkivihreää voidaan tarkastella ilmastotyön yhteydessä.
