Espoo Euroopan kaupunki-ilman kärkikymmenikössä – vertailussa 761 kaupunkia
Espoo, 7.8.2026. Espoo kuuluu Euroopan puhtaimman kaupunki-ilman kärkikymmenikköön Euroopan ympäristökeskuksen tuoreimmassa vertailussa. Listauksessa tarkasteltiin 761 kaupungin asukkaiden pitkäaikaista altistumista pienhiukkasille, typpidioksidille ja maanpinnan lähellä esiintyvälle otsonille.
Kuusi suomalaiskaupunkia nousi kymmenen parhaan joukkoon
Vertailun puhtain kaupunki oli Oulu. Kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat Suomesta myös Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Espoo ja Lahti.
Suomalaiskaupunkien vahvaa tulosta selittävät muun muassa suhteellisen matalat saastepitoisuudet, harva asutus, pohjoinen sijainti sekä liikenteen, polttoaineiden ja energiantuotannon päästöjä vähentäneet määräykset. Espoon sijoitus kertoo erityisesti pitkäaikaisen altistuksen vähäisyydestä eurooppalaisessa vertailussa.
Tulos kuvaa vuosien 2024–2025 kokonaisuutta
EEA:n vertailu ei perustu yhden mittausaseman yksittäiseen lukemaan tai yhden päivän säätilaan. Kaupunkien järjestys muodostetaan väestöpainotetuista pitoisuuksista ja kolmen ilmansaasteen arvioiduista terveysriskeistä.
Tämä tekee vertailusta vakaamman kuin päivittäisestä ilmanlaatuindeksistä, mutta samalla sijoitus reagoi hitaasti uusiin päästölähteisiin tai nopeasti toteutettuihin parannuksiin. Se kertoo siitä ilmasta, jolle kaupungin keskimääräinen asukas on altistunut pidemmällä aikavälillä.
Kärkisija ei tee jokaisesta tunnista samanlaista
Kaupungin hyvä keskiarvo ei tarkoita, että ilmanlaatu olisi kaikkialla ja kaikkina aikoina yhtä hyvä. Liikenne, katupöly, puunpoltto, rakennustyöt ja kaukokulkeuma voivat aiheuttaa paikallisia tai lyhytaikaisia pitoisuuspiikkejä.
HSY seuraa pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan ilmanlaatua reaaliaikaisesti. Karttapalvelusta voi tarkistaa oman alueen tilanteen ja lähituntien ennusteen. Espoon Leppävaarasta julkaistaan lisäksi mittausasemaan perustuvaa ilmanlaatuennustetta.
Hyvä lähtökohta kannattaa säilyttää
Kärkikymmenikköön sijoittuminen on myönteinen tulos, mutta puhdas ilma ei säily itsestään. Joukkoliikenteen ja vähäpäästöisen liikkumisen kehittäminen, katupölyn torjunta sekä energiantuotannon ja lämmityksen päästöjen vähentäminen vaikuttavat siihen, miltä seuraavien vuosien vertailut näyttävät.
Asukkaalle tulos merkitsee ennen kaikkea hyvää perustasoa. Reaaliaikaista ilmanlaatua kannattaa silti seurata erityisesti hengitystieoireiden aikana, katupölykaudella tai silloin, kun ilmassa havaitaan savua.
