Joka kahdeksas vastaaja kertoo olleensa sairauslomalla ilman aihetta
Espoo, 24.7.2026. Valtakunnalliseen Työelämägallupiin vastanneista 12 prosenttia arvioi olleensa työuransa aikana sairauslomalla ilman perusteltua aihetta. Espoo-kohtaista tulosta ei julkaistu, joten osuutta ei voi esittää Espoon työpaikkojen lukuna.
Kolme lukua rajaa tulosta
- 12 prosenttia vastaajista kertoi olleensa työuransa aikana oman arvionsa mukaan aiheettomalla sairauslomalla.
- 86 prosenttia ilmoitti, ettei ollut toiminut näin.
- 1 098 henkilöä osallistui Verian 8.–18.5.2026 toteuttamaan kyselyyn.
Vuoden 2025 vastaava tulos oli 10 prosenttia. Kahden prosenttiyksikön muutos mahtuu kyselyn ilmoitettuun virhemarginaaliin, joten aineisto ei osoita varmaa kasvua.
Tulos ei ole sairauspoissaolorekisteri
Kyselyssä vastaajat arvioivat omaa toimintaansa koko työuransa ajalta. Tulos perustuu siten muistiin ja henkilökohtaiseen käsitykseen siitä, milloin sairauspoissaolo oli aiheeton. Aineisto ei perustu potilastietoihin, lääkärinlausuntoihin, työnantajien poissaolorekistereihin tai työkyvyttömyyden jälkikäteiseen lääketieteelliseen arviointiin.
Kyselyn teetti Suomen Yrittäjät, joka edustaa yrittäjien ja pienten sekä keskisuurten yritysten etuja. Tämä on hyvä huomioida erityisesti järjestön tiedotteeseen sisältyviä politiikkasuosituksia arvioitaessa.
Selkeät käytännöt suojaavat luottamusta
Työterveyslaitoksen mukaan sairauspoissaolon tarvetta arvioivat ensisijaisesti työntekijä ja hoitava lääkäri. Muutaman päivän poissaolossa työpaikan oma ilmoituskäytäntö voi riittää.
Työpaikalla kannattaa sopia etukäteen, miten sairastumisesta ilmoitetaan, milloin todistus tarvitaan ja miten pitkittyvää tai toistuvaa työkyvyn heikkenemistä käsitellään. Varhaisen tuen malli auttaa puuttumaan ongelmiin ilman, että kaikki poissaolot asetetaan lähtökohtaisesti epäilyksen alaisiksi.
Joissakin tilanteissa määräaikainen työn muokkaaminen voi tukea toipumista. Korvaavaa työtä voidaan kuitenkin käyttää vain silloin, kun tehtävät sopivat työntekijän terveydentilaan eivätkä vaaranna toipumista tai turvallisuutta.
Kolmen päivän ehdotus ei ole nykyinen sääntö
Suomen Yrittäjät esittää Kelan sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentämistä kolmeen päivään. Kyseessä on järjestön vaikuttamistavoite, ei 24.7.2026 voimassa oleva lainmuutos.
Kelan mukaan sairauspäivärahan omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden pituus puolestaan riippuu muun muassa työehtosopimuksesta ja työsuhteen ehdoista.
Kysely nostaa esiin luottamuksen merkityksen, mutta yksittäinen prosenttiluku ei yksin selitä sairauspoissaolojen syitä. Työkyvyn tukeminen, selkeät pelisäännöt ja oikea-aikainen työterveysyhteistyö tarjoavat rakentavamman etenemistavan.
