Varhainen puhelu voi estää asumisongelman syvenemisen
Espoo, 1.7.2026. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen julkaisema asumisen tuen pilotti antaa Espoosta myönteisen viestin: oikea-aikainen yhteydenotto voi auttaa ennen kuin vuokravelka, perintä tai häätöuhka kasvaa liian suureksi ongelmaksi.
Yhteys ennen kriisiä
Keväällä 2026 toteutettu pilotti oli Espoon kaupungin ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteisen EKOPIPO-hankkeen sekä A-Kruunun yhteistyötä. Työssä tavoiteltiin asukkaita, joilla oli avoimia vuokrasaatavia, perintään siirtyneitä maksuja tai mahdollinen palveluohjauksen tarve.
Yhteydenotot tehtiin puhelimitse ja tekstiviesteillä. Kyse ei ollut vain maksujen muistuttamisesta, vaan asumisen tilanteen avaamisesta ihmiselle ymmärrettävästi: mitä perintä tarkoittaa, miten maksusuunnitelma tehdään ja mistä etuuksiin liittyvissä kysymyksissä voi saada apua.
36 keskustelua toi esiin arjen solmuja
Pilotin aikana tehtiin yhteensä 36 yhteydenottoa A-Kruunun espoolaisille asukkaille. Keskusteluissa nousivat esiin muun muassa vuokravelat, toimeentulon vaikeudet, sairauslomat, terveydelliset ongelmat ja Kelan etuuksiin liittyvät kysymykset. Monelle myös perintäprosessin kulku oli epäselvä.
- Asukkaat saivat neuvontaa: keskusteluissa käytiin läpi asumisen tilanteita ja perintään liittyviä epäselvyyksiä.
- Maksusuunnitelmat etenivät: useat asukkaat tekivät maksusuunnitelman tai maksoivat avoimia velkojaan yhteydenoton jälkeen.
- Uudet asukkaat huomioitiin: pilotissa kokeiltiin myös yhteydenottoja asumisen alkuvaiheessa, ja kokemukset olivat myönteisiä.
Pieni teko voi katkaista pitkän ketjun
Asumisongelmat eivät yleensä synny yhdessä päivässä. Usein taustalla on monta pientä viivettä ja väärinymmärrystä: lasku jää odottamaan, etuus viivästyy, sairausloma katkaisee tulot tai perintäkirje tuntuu liian vaikealta avata. Siksi varhainen yhteydenotto voi toimia kuin pysäytysvalo ennen jyrkkää alamäkeä.
Pilotin johtopäätöksissä suositellaan varhaisen yhteydenottomallin jatkamista, uusien asukkaiden systemaattista kontaktointia sekä asumisneuvonnan, vuokravalvonnan ja muiden toimijoiden yhteistyön vahvistamista. Espoon näkökulmasta tulos on rohkaiseva: henkilökohtainen, matalan kynnyksen tuki voi vahvistaa asumisen jatkuvuutta silloin, kun arki alkaa horjua.
