Kunta10-tutkimus: sairauspoissaolot pysyivät ennallaan, mutta erot näkyvät iässä ja ammateissa

Kunta10-tutkimus: sairauspoissaolot pysyivät ennallaan, mutta erot näkyvät iässä ja ammateissa
Kuvituskuva – Pexels (Pavel Danilyuk).

Espoo, 16.6.2026. Työterveyslaitoksen 16.6.2026 julkaisema Kunta10-tutkimus kertoo, että tutkimukseen osallistuvien kuntien työntekijät olivat vuonna 2025 keskimäärin 16 päivää poissa töistä oman sairauden vuoksi. Espoo kuuluu tutkimuksessa mukana oleviin 11 kuntaan, joten tulokset koskevat myös Espoon kunta-alan työelämän seurantaa.

Keskiarvo pysyi, erot kasvoivat näkyviin

Työterveyslaitoksen mukaan sairauspoissaolojen kokonaismäärä on pysynyt varsin samalla tasolla sote-uudistuksen jälkeen. Pelkkä keskiarvo ei kuitenkaan kerro koko kuvaa. Naisilla, nuorimmilla työntekijöillä ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöillä on enemmän sairauspoissaoloja kuin miehillä, keski-ikäisillä sekä johtavissa tai erityisasiantuntijatehtävissä työskentelevillä.

Espoon kannalta tulosta voi lukea ennen kaikkea työyhteisöjen johtamisen näkökulmasta. Kunta-ala ei ole yksi yhtenäinen työpaikka, vaan se koostuu kouluista, päiväkodeista, kirjastoista, teknisistä tehtävistä, hallinnosta ja monista asiantuntijarooleista. Kuormitus, tartuntariski ja työn fyysisyys vaihtelevat suuresti.

Tutkimuksen tausta

  • Seuranta: Kunta10-tutkimuksessa on seurattu sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen.
  • Kunnat: mukana ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.
  • Aineisto: vuoden 2025 sairauspoissaolotilasto perustuu 73 730 henkilötyövuoteen.

Nuorilla korostuvat lyhyet jaksot

Tutkimuksessa nostetaan esiin, että nuorilla työntekijöillä korostuvat toistuvat lyhyet poissaolojaksot. Ikääntyvillä työntekijöillä taas pitkät toistuvat jaksot ovat todennäköisempiä. Alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä oli keskimäärin 19 sairauspoissaolopäivää vuodessa, kun 40–50-vuotiaiden keskiarvo oli 14 päivää.

Tämä ei tarkoita, että yksittäistä työntekijää pitäisi tulkita tilastosta käsin. Se tarkoittaa, että työpaikan kannattaa katsoa sekä poissaolopäivien määrää että poissaolojen rytmiä. Silloin tuki voidaan kohdistaa paremmin: toisessa tilanteessa auttaa työn järjestely, toisessa varhainen keskustelu, kolmannessa tartuntojen ehkäisy tai palautumisen vahvistaminen.

Tilasto ei kerro diagnooseja

Kunta10-tilasto kattaa poissaolot ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien, mutta se ei sisällä tietoa poissaolojen diagnooseista. Siksi tuloksista ei voi päätellä yksittäisten työntekijöiden sairauksia tai henkilökohtaisia elämäntilanteita.

Hyödyllisin lukutapa on kehityskeskeinen: sairauspoissaolojen seuranta voi auttaa huomaamaan kuormituksen ennen kuin se muuttuu pidemmäksi työkykyongelmaksi. Espoon kokoisessa kaupungissa pienikin parannus työkyvyn tuessa voi näkyä monen työntekijän arjessa ja palvelujen sujuvuudessa.

Kolme rakentavaa askelta työpaikoille

  • Seuraa kokonaisuutta: pelkkä poissaolopäivien määrä ei riitä, vaan myös poissaolojen toistuvuus kertoo jotain työn arjesta.
  • Tue ajoissa: varhainen, kunnioittava keskustelu voi estää kuormituksen pitkittymistä.
  • Vahvista palautumista: työjärjestelyt, tauot, liikunta ja tartuntojen ehkäisy voivat olla pieniä mutta vaikuttavia keinoja.

Lähteet